10 klassikkoteosta vuoden sisään.

Ystäväni heitti joku aika sitten haasteen, jossa tarkoituksena olisi yrittää lukea 10 klassikkoteosta vuoden sisällä. Miksikäs ei! Leikkimieltä mukaan ottaen. Sitä paitsi haasteeseen on hyvä vastata, koska silloin, kun en muuta lukemista keksi, saatan helposti tarttua johonkin klassikkoon. Kunhan se ei ole liian pitkä. 


Tällä hetkellä lueskelen Dickensin Oliver Twistiä, ja takana päin ovat jo Kärpästen herra ja Anna minun rakastaa enemmän. Siispä voisinkin nyt miettiä, mitkä olisivat ne seitsemän muuta klassikkoteosta, jotka voisin yrittää tänä vuonna lukea. No, okei, näistä ei kaikki ole mitään niin sanottuja klassikoita, mutta minulle sellaisia, jotka olisi mielestäni hyvä lukea. Siksi listaan ne nyt silti jääräpäisesti kyseiseen listaan. 


1) Kalevala (Kyllä, tein tästä kuulkaa oikein uuden vuoden lupauksenkin).
2) Pahuus/ Jan Guillou (Koska eräs ystäväni oli tätä suositellut).
3) Baskervillen koira/ Arthur Conan Doyle (Ohjaava opettajani hehkuttaa tätä niin paljon, että pakkohan se on lukea).
4) Missä kuljimme kerran/ Kjell Westö (Aloittanutkin olen, mutta lukeminen on aina jotenkin jäänyt).
5) Vuonna 1984/ George Orwell (Koska tykkäsin Eläinten vallankumouksesta, ja tätä teosta ovat monet ystäväni hehkuttaneet).
6) Vanhus ja meri/ Ernest Hemingway
7) Veljeni Leijonanmieli/ Astrid Lindgren (Ihan mielenkiinnosta, koska tämä on joidenkin ystävieni lempikirja). 


Keksisin vielä vaikka mitä. Toki, jos mukaan nyt on aivan pakko niitä niin sanottuja klassikoitakin laittaa, niin voisihan sinne lisätä, esimerkiksi Teurastamo 5, Dostojevski, Tolstoi ja Tuulen viemää. Ne nimittäin joka tapauksessa joskus vielä haluaisin lukea. Tai edes aloittaa, onhan sekin jo jotain. Noissa paksummissa kirjoissa, esimerkiksi Rikos ja rangaistus, hirvittää kuitenkin niiden pituus. En tykkää lukea paksuja kirjoja, sillä ne ovat usein pienellä tihrustamisfontilla ja usein vain lamaannun ja jätän kesken. Siksi tykkään enemmin lukea pitkän teoksen, jos se on jaettu vaikkapa kolmeen osaan, jolloin voi lainata kunkin osan silloin, kun on ensimmäisen saanut luettua. En olisi varmasti koskaan lukenut Täällä Pohjantähden alla -teosta, ellei se olisi ollut kolmessa osassa kirjastossa. Onneksi se oli, sillä teoksesta tuli lempikirjani. 


www.weheartit.com

Kommentit

  1. Hei! Itse olen erityisen kiinnostunut klassikkokirjoista ja huomasin heti postauksesi. Itse olen lukenut Tolstoin kirjoja ja pitänyt niistä todella paljon! Suosittelen!:)
    Toivottavasti ehdit käydä myös blogissani. :)

    VastaaPoista
  2. Heippa! Selailin eilen kirjablogeja, ja silmääni osui muutamia Tolstoin teoksia lukeneita ja niihin mieltyneitä. Saatanpa hyvinkin lainata seuraavan luetun kirjan jälkeen Tolstoita, on sitä tullut jo niin kauan meinattua. Nyt vuorossa odottaa listallakin oleva Pahuus. :-)

    Blogivinkit innostavat aina, käynpä tutustumassa omaasi!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti on ilo!