maanantai 18. huhtikuuta 2011

Days 15-18

www.weheartit.fi


Mansikkajäätelön siivittämänä on hyvä naputella neljän päivän haasteet lyhyesti ylös. 


Day 15: Favourite male character
Tässä muutama lempimieshahmoni kirjojen maailmasta:
- Akseli / Täällä Pohjantähden alla. Akselissa ihailen sitkeyttä, päättäväisyyttä ja tahdonvoimaa.
Muumipappa / Tove Janssonin Muumi-kirjat. Voiko mikään olla jännittävämpää kuin Muumipapan nuoruuden seikkailut?

Day 16: Favourite female character
- Peppi Pitkätossu. Olin pikkutyttönä kateellinen Pepille isosta talosta, hevosesta, apinasta ja rahakirstusta. Haaveilin, että myös minä olisin vapaa tekemään, mitä ikinä haluan. Voi, miten rakastin Peppi-kirjoja, elokuvia ja piirrettyjä! Olisin tahtonut pitää hiuksianikin sillälailla kivasti kuin Pepillä. 
- Rebecca Bloomwood. Ihanan hassu himoshoppaaja!

Day 17: Favourite quote from your favourite book
Kirjojen mietteet ovat ihania, miksi en kirjoita niitä koskaan ylös! Täytyisi melkein hankkia muistikirja, jonne kerätä niitä. Kirjoissa huomioni kiinnittyy yleensä mietteeseen, joka kertoo jotain elämästä ja on jotenkin filosofinen. Erityisen mieleenpainuva miete on, jos sen sanat on valittu tarkkaan ja jos sanat ovat kuin ripaus taidetta, esimerkiksi Bo Carpelan on siinä mainio. Häneltä löytyy kauniita sitaatteja aiemmasta arvostelustani Kulkeva varjo -teoksesta.


Tove Janssonin Muumikirjojen mietteitähän ei voi olla mainitsematta! Itselläni on niistä jopa mietekirja: Saako pannukakun päällä istua? Koska Muumipappa kuuluu lempimieshahmoini, otan yhden mietteen häneltä: 


"Uusi elämä on aloitettava juuri näin: myrskylyhty palaa maston huipussa, rantaviiva katoaa takana pimeyteen, koko maailma nukkuu."


Muumien lisäksi mieleenpainuvia ja hauskoja sitaatteja on myös Puolenhehtaarin metsän väellä. Tässä yksi herkkumiete Nalle Puhilta: 


"Kun sinulta kysytään, oletko se sinä, teeskentele, ettet ole ja katso mitä tapahtuu."


Day 18: A book that disappointed you
Kävin itse asiassa hetki sitten palauttamassa yhden kirjan, jota en saanut luettua kovinkaan pitkälle, koska petyin kirjaan tai oikeastaan sen kehnoon suomennokseen. Odotin paljon Kathryn Stockettin esikoisteokselta Piiat (2010), sillä sitä on hehkutettu todella paljon eri kirjablogeissa. Ehkä vika kuitenkin oli vain siinä, että surkea suomennos häiritsi minua todella paljon. Kirjan tarina itsessään mustista piioista ja valkoisista naisista vaikutti mukavalta ja teoksessa oli piristävä tunnelma. Ehkä minun täytyy lukea teos alkuperäiskielellä, jotta saisin siitä paremman lukunautinnon.


Aika usein, jos petyn johonkin kirjaan, jätän sen kesken, koska en tahdo tuhlata aikaani minua miellyttämättömään teokseen. Minulla oli aikoinaan aika suuret odotukset Mikä Waltarin Sinuhesta, ja odotin mahtavaa klassikkoelämystä. Noh, sehän sitten maistuikin ihan korpulta ja jätin siihen. 



1 kommentti:

  1. Sinuhe Egyptiläisen lukeminen kiinnostaisi minuakin, mutta tuntuu vaan olevan niin vaikeaa tarttua siihen kirjaan ja lukea :)

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on ilo!