Isoveli valvoo




Huom! Sisältää juonipaljastuksia.

George Orwellin kulttiteos Vuonna 1984 on kirjoittajansa näkemys tulevaisuuden yhteiskunnasta, sen kauhukuvasta. Teoksen päähenkilö, Winston Smith, on Totuusministeriön virkamies. Hän elää totaliristisessa valtiossa nimeltä Oseania, jonka pääkaupunki on Lontoo. Totalitarismissa valtion valta ulottuu kansalaisten elämään ja sen tarkkailuun suomatta yksityisyyden verhoa yksilölle. Oseanian vallan huipulla on Isoveli, jonka silmä valvoo taukoamatta asuntojen teleruuduissa ja korva ympäristöön piilotetuissa mikrofoneissa. Lisäksi teleruutujen kautta syötetään propagandaa, tiedotuksia ja kahdenminuutinvihaa. Jopa ihmisten ajatuksia vahditaan. 


Maailmassa on Oseanian lisäksi vain kaksi suurvaltaa: Euraasia ja Itäaasia. Oseania käsittää Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä suurimman osan entisestä brittiläisestä imperiumista. Euraasiaan kuuluvat entinen Neuvostoliitto sekä koko Eurooppa lukuun ottamatta Brittteinsaaria. Kiina ja Japani kuuluvat Itäaasiaan. Nämä kolme suurvaltaa ovat jatkuvassa sodassa toisiaan vastaan. Ne sotivat niiden maiden omistuksesta, jotka eivät kuulu mihinkään suurvaltaan. Oseania on milloin sodassa Euraasian kanssa, milloin taas Itäaasian kanssa. Winston Smith kuuluu niihin, jotka kirjoittavat historiaa uudelleen tapahtuminen ja vallanpitäjien mielen mukaan. Jos Oseania esimerkiksi onkin yhtäkkiä sodassa Itäaasian kanssa, korjataan tiedot kaikkiin kirjoihin, jotta kansalaiset eivät voi väittää muuta ja ettei todisteita olisi. Eikä kukaan uskaltaisikaan epäillä todenperäisyyttä ääneen, ilmein tai elein, sillä muuten kuolema kolkuttaisi olkapäätä.

Historia on pysähtynyt. Ei ole muuta kuin loputon nykyhetki, jossa puolue on aina oikeassa. Minä tietysti tiedän, että menneisyys on väärennetty, mutta en koskaan pystyisi todistamaan sitä, vaikka olen itse väärentämisen takana. Ikinä työstä ei ole mitään todisteita jäljellä. Ainoa todiste on minun päässäni, enkä minä ole varma, onko kellään muulla ihmisellä samoja muistoja kuin minulla. 

Mielenkiintoinen on puolueen luoma kieli, uuskieli. Sen avulla vallankahvassa olevat pyrkivät tekemään heidän vastustamisensa eli ajatusrikoksen mahdottomaksi. Uuskielessä on vähiten adjektiiveja ja verbejä. Samaa merkitsevät sanat ja vastakohtaiset sanat hävitetään. Esimerkiksi hyvän vastakohta huono voidaan korvata epähyvällä. Hyvä-sanan lisäksi ei tarvita muita samankaltaisia sanoja, kuten mainio, vaan voidaan käyttää plushyvää tai tuplaplushyvää vahvuuden mukaisesti. Jokainen tarpeellinen käsite voidaan ilmaista täsmälleen yhdellä sanalla, jonka tarkoitus on tiukasti määritelty ja jonka kaikki sivumerkitykset on pyyhitty pois ja unohdettu. Uuskielessä on myös täysin uusia sanoja. Ajatusrikokseen syyllistyneet tai liian fiksut ihmiset haihdutetaan eli useimmiten murhataan, jolloin heistä syntyy epäihmisiä. Ihmisiä, joita ei koskaan ole ollutkaan.

Winston Smith vihaa totalitarismissa elämistä, Isoaveljeä ja uuskieltä. Yksinkertaisesti kaikkea. Hän tekee ensimmäisen salaisen rikoksensa alkaessaan kirjoittaa päiväkirjaa, jonne hän kirjaa haaveensa Isonveljen kukistamisesta ja ihailunsa Emmanuel Goldsteinia kohtaan. Tämä on valtion vihollinen, joka uskoo vallankumouksen mahdollisuuteen. Wistonin rikosrekisteri vain kasvaa, kun hän saa rakkaudentunnustuksen työtoveriltaan, Julialta. Oseanian valtiossa kahden ihmisen välinen tunneside on kiellettyä jopa avioliitossa. Minkäänlaisia tunteita ei saa näyttää taikka kokea, ei edes nukkuessa. Avioliitto on vain muodollinen seikka, jonka päämääränä on saada lapsia, tovereita, Isonveljen kasvatteja. Myöhemmin lapset tavallisesti kavaltavat vanhempansa Isoveljelle ajatusrikoksesta. 

Winston ja Julia alkavat tapailla. Se vaatii oveluutta, kuukausien pituisia odotuksia, piilopaikkoja ja mutkikkaita reittisuunnitelmia. Yhdessä pari muistelee, tai ainakin yrittää muistella, elämää ennen Isoaveljeä. Winston paljastaa Julialle, että hän uskoo työtoverinsa O´Brienin olevan Goldsteinin kannattaja ja että tästä voisi olla heille apua. Niinpä he paljastavat O´Brienille olevansa Isoveljen vastustajia. Tällä on kuitenkin traagiset seuraumukset, sillä O´Brien onkin täysin uskollinen valtiolle  ja Isoveljelle. Winston ja Julia joutuvat toisistaan eroon. Tapahtumat Rakkausministeriössä herättävät lukiessa inhoa, kuvotusta mahassa. Winstonia aivopestään ja kidutetaan, mitä karmivin keinoin. Motiivina on, että hän lopulta rakastaisi Isoveljeä, minkä jälkeen hänet voitaisiin tappaa puhtaana. Kaikki parantuvat ennen pitkää. Kyllä sinut lopuksi ammutaan. 

Luettuani teoksen selailin Wikipediaa. Vuonna 1984 on saanut vaikutteita etenkin Neuvostoliitosta ja Stalinista. Totalitarismista tunnettuja ovat myös Mussolinin Italia ja Hitlerin natsi-Saksa. Vuoden 1950 painoksesta onkin poistettu viittaus Neuvostoliittoon, mutta vuoden 1999 painoksessa se on mukana. Vuonna 1984 on ollut kielletty teos Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa, sillä julkaisemisen aikoihin Berliinin saarron vuoksi välit kiristyivät Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden kanssa. Vuoden 1984 lisäksi merkittävimpiin 1900-luvun tulevaisuusfiktioihin kuuluu Aldous Huxleyn tieteisromaani Uusi uljas maailma.

Olen parisen vuotta sitten lukenut Orwellin Eläinten vallankumouksen. Nyt, Vuoden 1984 jälkeen, olen yhä vaikuttunut Orwellin yhteiskunnallisista aiheista. Teos säpsäyttää ja saa pohtimaan historiaa ja nykyisyyttä. Kun viimeinen sivu on takana, sitä tuijottaa seinää hetkisen hiljaisuuden velloessa korvissa. 

Meidän maailmassa ei tule olemaan muita tunteita kuin pelko, raivo, voitonriemu ja nöyryytys. Kaiken muun me hävitämme -kaiken. - - Vaimoon, lapseen tai ystävään ei ole enää luottamista. Mutta ei tulevaisuudessa vaimoja tai ystäviä olekaan. Lapset viedään äideiltä synnytyksen yhteydessä kuin kanalta munat. Sukupuolivietti kitketään pois. Lisääntymisestä tulee vuotuinen muodollisuus, samanlainen kuin ostokorttien uusinnasta. Orgasmista me teemme lopun. - - Ei tule olemaan muuta uskollisuutta kuin puolueuskollisuus, ei muuta rakkautta  kuin rakkaus Isoaveljeä kohtaan, ei muuta naurua kuin voitonriemuinen nauru vihollisen joutuessa häviölle.Ei tule olemaan taidetta, ei kirjallisuttaa, ei tiedettä. Kauniilla ja rumalla ei tule olemaan eroa. Ei tule olemaan uteliaisuutta, ei elämäniloa. Kaikki kilpailevat nautinnonaiheet tullaan hävittämään. 


Kommentit