Heipparallaa jälleen!

En millään malta olla höpöttämättä teille, vaikka en ole nukkunut silmällistäkään viime yönä ja kukun ylhäällä yhä, koska en vain malta olla puuhailematta sitä sun tätä. Suomeen palasin Lontoon matkaltani jo myöhään eilen, mutta lento Helsingistä Ouluun jatkui vasta aamutuimaan. Kadehdin niitä, jotka pystyvät tuosta vain nukahtamaan lentokentän viileydessä ja kirkkaudessa. Vaan mitäpä tuosta, sillä sain yön kelmeydessä luettua loppuun mukaan ottamani Richard Yatesin Revolutionary Roadin eli lähipäivinä on tulossa kaksi kirja-arviota!

Big Ben.

Albertin muistomerkki.
Lomalle lähtiessäni Sara, P. S. rakastan kirjoja -blogista, innoitti minua ei pelkästään ihastumaan vaan rakastumaan Lontooseen -ja niin minä tein. Itse asiassa minuun oli tainnut tarttua sellainen kipinä jo matkaoppaita lukiessani. Lontoo on uskomattoman upea kaupunki, ja näkemistä jäi vielä seuraavaankin kertaan. Viiden päivän aikana ehdin nähdä vaikka ja mitä: upean Buckinghamin palatsin, kierrellä Westminister Abbeyn koreudessa, risteillä Thamesjoella, ihailla maisemia London Eyesta, kuljeksia Trafalgar Squarella, Sohossa, Piccadillyssä ja Chinatownissa. Lisäksi koin Portobellon vilkkaan markkinakadun antiikkiesineineen ja prameilevan ja keimailevan Notting Hillin. Ihmettelin dinosauruksia Luonnontieteellisessä museossa ja pöyristelin yltäkylläisyyden loistoa Harrodsilla. Hengähdin lukuisilla kauniilla ja isoilla puistoilla ja hyppelehdin kaupoista toiseen Oxford Streetillä.  Lontoon sillat viehättivät minua kovasti, etenkin Tower Bridge on henkeä salpaavan upea. Sillat ovat aina viehättäneet minua jostain syystä. Ehkäpä niistä huokuvan arvokkuuden ja tyylikkyyden vuoksi. Samaten silmäni lepäävät aina koristeellisten kirkojen äärellä, kuten Westminster Abbeyn ja St Paulin. Arkkitehtuuria ei voi kuin hämmästellä suu pyöreänä!

Tower Bridge -lempisiltani!

St Paul

Piristävän värikäs Portobello Road.
Sää suosi, mitä parhaiten. Helleraja rikkoitui ainakin kolmena päivänä, ja vasta lähtöpäivänä kaupunki verhoutui harmauteen. Lisäksi mikään ei jäänyt harmittamaan, vaikka suunnitelmiin kuulunut Covent Garden jäikin näkemättä. Matka teki sen, mikä sen tarkoitus olikin: rentouttaa ja antaa elämyksiä. Kotiin oli jälleen ihana palata yhden maan kokemuksia rikkaampana, nam!

Tähän kuvaan on mielestäni mainio lopettaa! Karhumaista keskiviikkoa jokaiselle! <3 

Paddington jäi kauppaan, mutta ostin itselleni sen sijaan
juuri tuollaisen takin (oranssin tosin)!



Kommentit

  1. Ihana postaus. :) Olin itsekin viime kesänä Lontoossa ja se on kyllä aivan ihana paikka! Lisäksi siellä on aivan liikaa nähtävää.
    Ps. Ostin samanlaisen pehmolelun :)

    VastaaPoista
  2. Reissusi kuulostaa tosi ihanalta! Miten ehdit nähä ton kaiken? :D Haluan jutella sun kanssa Lontoosta! :) Ja odotan innolla Revolutionary Road -kirjan arvostelua, sillä oon nähäny siitä tehdyn leffan, joka oli hyvin vaikuttava!

    VastaaPoista
  3. Kaisa, minun tekisi niin mieli Lontooseen rakastumaan. Olen saanut olla sielä vain lentokentällä ja minusta tuntuu, että hurmaantuisin juuri Lontooseen. Nyt ykkössuosikkikaupunkini on Zürich.

    Revolutionary Road on mahtava kirja, jota palvoo siitä tehty onnistunut elokuva.

    VastaaPoista
  4. Minulla on nyt pieni Lontookateus... En ole koskaan käynyt siellä mutta matkakuume vain kasvoi postauksesi myötä. Paljon olet ehtinyt nähdä ja kuvatkin ovat ihania :)

    VastaaPoista
  5. Hihi, suosittelen ehdottomasti teitä käymään joskus siellä! :-) Kesällä siellä olisi varmasti vielä nätimpää puistoissa, kun kukkameri olisi kuohkeimmillaan. Olen itsekin yllättynyt, miten paljon ehdin nähdä. Pieni vaivannäkö sen suhteen, että sunnittelee ensin, mitä haluaa ainakin nähdä ja sitten pohtii karttakirjan kanssa, mitkä paikat ovat lähekkäin ja sijoittaa ne yhdelle päivälle. Olen kyllä varsin ylpeä itsestäni, sillä tämä oli ensimmäinen matka, jonka pelkästään minä itse suunnittelin alusta loppuun. :-)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti on ilo!