Tunnustuksia ja yöpöydälle kurkkaamista


Sain Leenalta muutama päivä sitten tällaisen piristävän tunnustuksen, kiitos! <3 Vastaaminen tapahtuu tietenkin kynttilöiden hempeässä valossa. 

1) Lempiväri: Ykkösenä punainen ja ruskean eri sävyt. Tällä hetkellä myös sähkönsininen.

2) Lempieläin: Miau, jokainen kissa saa minun huomioni.

3) Onnennumero: En taida olla numeroihmisiä, koska en ole koskaan ajatellut millään tietyllä numerolla olevan osuutta onneen. 

4) Alkoholiton lempijuomasi: Ollut kahvi jo nelivuotiaasta asti. ;)

5) Facebook vai Twitter: Ensimmäinen, koska en tunne tätä jälkimmäistä juurikaan.

6) Mistä pidät: Kynttilöiden luomasta tunnelmasta. Aavasta horisontista. Korkeista koroista kengissä. Omaperäisyydestä. Itsevarmuudesta. Iskevistä otsikoista. Kirjaston hiljaisuudesta. Vastapuidun pellon tuoksusta. Liikunnan jälkeisestä hyvänolon tunteesta. Menevästä musiikista. Aikakauslehtien värikkäästä kuvamaailmasta. Tunnelmallisista kahviloista. Vanhoista kahvipurkeista. Näteistä muistikirjoista. Näin muutamia mainitakseni. 

7) Lahjojen antaminen vai saaminen: Sanotaan, että molemmat on yhtä kivoja.

8) Lempimuotosi:  Sydän ja tähti terävine sakaroineen. 

9) Lempipäiväsi: Perjantain odotus ja letkeys, sunnuntain ajattomuus. 

10) Lempikukkasi: Tulipunainen ja iso ruusu. 




Tunnustuksen annan eteenpäinkaikille teille ihanille bloggaajille, jotka teette tästä niin mukavaa. <3



Seuraavaa arviota joutunee hieman odottelemaan, koska lukemiseni painottuu tällä hetkellä hyvin paljon ilta-aikaan ennen nukkumaan kömpimistä. Graduni antaminen esilukuun on nelisen viikon päästä, joten ennen kuin voin aloittaa joululoman ja rentoutumisen, täytyy puristaa vielä energia omaan tutkimukseen. Tällä hetkellä minulla on illan rentoutumishetkiin yöpöydällä kaksi paksua kirjaa, joihin molempiin olen totaalisesti koukussa. Kjell Westön Missä kuljimme kerran on loistava ja minun makuuni, ja eilen vastapainoksi hieman kevyehkömpää lukemista halutessani aloitin Katherine Pancolin Krokotiilin keltaiset silmät. Melkein 700 sivuinen teos on juuri sellainen, kuin eräässä sitaatissa kirjan alussa kuvaillaan: Pancolin kirjan lukeminen on kuin suklaariippuvuus: kun rasian avaa, sisällön tulee nauttineeksi saman tien. Melkein siis kaduin teoksen aloittamista, sillä lukemista oli hyvin vaikea jättää kesken... ;-) Tänä iltana onkin vaikea valita, kumpaa ihanaa teosta lukisin. 


Iloista ja tanssiaskelien kepeää viikkoa!

weheartit



Kommentit

  1. Oi, nyt minua houkuttaa tuo omallakin yöpöydällä pinossa odottava Pancollin kirja entistä enemmän!!

    VastaaPoista
  2. Susa: Oi, sinullakin on se odottelemassa! Suosittelen ehkä lukemaan kesken olevan kirjan ensin -ainakin minulla on nyt taistelua, että kumpaa teosta, Westöä ja Pancolia, lukisin. ;-)

    VastaaPoista
  3. Kiitos, että ehdit vastata, Kaisa!

    Kivoja pitämisiä♥

    Missä kljimme kerran kiinnostaisi, mutta jätänkin sen nyt elokuvan varaan.

    'Krokotiili' on, mutta tuskin tulee lukuun,

    Vahvaa marraskuuta sinulle!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti on ilo!