retroa retroa

Retroaarteet.
Teksti: Anna-Kaisa Huusko.
Kuvat: Juho Huttunen.
Wsoy 2011. 152 s.


Olen tuonut tähän asti blogiini ainoastaan kaunokirjallisuutta mutta nyt teen poikkeuksen. Olen yrittänyt bongata Anna-Kaisa Huuskon kirjoittamaa Retroaarteet-teosta pitkään kirjastolta kunnes viimein onnisti. Vanhan tavaran etsijänä, nuuskijana ja niistä ispiroituneena olen viime viikkoina lueskellut Huuskon opusta silmät tuikkien ja huokaillen. Retroaarteet on mainio, aikaa kestävä ja upeasti toteutettu perusopas aiheesta kiinnostuneille. Kutkuttaisi toivoa tätä lahjaksi omaan hyllyyn!

Teos esittelee 1940 - 1970-lukujen suomalaista muotoilua. Siihen on koottu aihealueittain niin emalikattiloita ja -mukeja, purkkeja ja purnukoita, aterimia, kankaita, huonekaluja kuin tapettejakin. Sivuilta löytyy runsaasti tuttuja muotoiluklassikoita mutta myös tuntemattomampia esineitä (riippuu toki lukijan tietämyksestä, mutta itselleni esimerkiksi valaisimien suunnitelijat eivät ole kovin tuttuja). Retroaarteet esittelee jokaisessa aihealueessa lähemmin, tietoiskun tavoin, yhden suunnittelijan, kuten Esteri Tomulan, Marjatta Metsovaaran ja Ilmari Tapiovaaran. Muut mainitaan ainoastaan nimeltä mutta toki joidenkin suunnittelemia esineitä ja kankaita esitellään kuvissa. Pienissä infolaatikoissa vinkataan lopuksi, mitä merkkejä vaikkapa kirppareilta kannattaa metsästää. 



Retroaarteet-teokseen palaa mielellään uudelleen, sillä Juho Huttusen ottamat värikkäät ja tyylikkäät valokuvat ovat iloa silmälle. Lukijan kannalta on miellyttävää, että kuvat ovat isoja ja selkeitä, joten niitä ei tarvitse tihrustaa nenä kiinni kirjassa saadakseen selvää sellaisistakin pikkuesineistä kuin haarukat ja veitset. Kuvien alta löytyy tarkat tiedot: esineen tuotenimi, suunnittelija ja suunnitteluvuosi. Lisäksi lukijalle kerrotaan, onko esine tai kangas mahdollisesti uustuotannossa ja asiantuntijat ovat arvioineet esineiden hinnat. Teoksen lopusta löytyy vinkkejä pääkaupunkiseudun, Tampereen, Jyväskylän ja Turun ostospaikoista. 

Teos saattaa olla tiedoltaan suppea niille, jotka tietävät aiheesta entuudestaan paljon. Sen sijaan tällaisille aloittelijoille Retroaarteet tarjoaa hyvää perustietoa, joilla päästä alkuun ja joita ammentaa seuraavilla kirpparikierroksilla. Ja ihan varoituksena, että tätä kirjaa lukiessa ja selaillessa tahtoo heti päästä nuuskimaan kirppareita, omien vanhempien tai isovanhempien varastoja.




Muualla: Kirjavinkit

Kommentit

  1. Hauskaa. Otin juuri tämän kirjan kirjastosta lainaan ja se on nyt mukana, kun olen kotiseudullani käymässä. Löysin kirjan avulla jo yhden aarteen varastosta. :) Minunkin pitäisi blogata tästä, kunhan ehdin tutustua muuhunkin kuin kuviin. Olet ihan oikeassa, että tekee mieli kovasti kirppareita kiertämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäpäs sattui, että sinullakin on teos juuri lainassa :-) Oi, minkä aarteen sinä löysit?

      Minulla on lukeminen vielä kesken, mutta en silti malttanut olla jo bloggaamatta ja hehkuttamatta tätä maailmalle :-D Kirjan selaaminen on myös aikamatkaa lapsuuteen, sillä vanhemmat antoivat omista kodeistaan pois käytöstä jääneitä aarteita leikkeihin. Minä olen pääsiäisenä trullittelemassa kerännyt karkkisaaliini Pehtoorin valkoiseen kannuun! Harmi vain, että sen kansi on ajan myötä kadonnut.

      Poista

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti on ilo!