torstai 4. heinäkuuta 2013

Katja Jalkanen & Hanna Pudas: Rivien välissä

Rivien välissä, Katja Jalkanen ja Hanna Pudas.
Avain 2013. 168 s. Kansikuva: Kira Leskinen.

Kuten niin moni muu, myös minä luin ensimmäisen kotimaisen kirjablogeista kirjoitetun tietokirjan Rivien välissä (2013).   Ostin teoksen itselleni ikään kuin muistona rakkaasta harrastuksestani. Kirjoittamani teksti sisältääkin nyt niitä tunteita ja ajatuksia, joita teos minussa, kirjabloggaajassa, herätti. Teoksen ovat kirjoittaneet Lumiomena-blogista tuttu Katja Jalkanen ja Kirjainten virrassa -blogin emäntä Hanna Pudas. Sen kokoamisen apuna on käytetty kyselylomaketta, joka lähetettiin 97:lle kirjabloggaajalle, joista 61 vastasi lomakkeeseen. Myös minä olen vastanneiden joukossa. Lisäksi erilainen lomake lähetettiin viidelletoista blogia pitävälle tai pitäneelle kirjailijalle, joista 14 vastasi kyselyyn. Noiden kirjailijoiden joukossa ovat muun muassa Katja Kettu, Pasi Ilmari Jääskeläinen sekä Terhi Rannela. 

Kirjablogeja arvostetaan, sillä ne pitävät lukemisharrastusta yllä ja kunniassa. Kirjablogeja kummastellaan, sillä suuret lukumäärät ja alati kasvavat kirjalistaukset jaksavat ihmetyttää. 

En tosiaankaan marraskuussa 2010 ajatellut, että blogini olisi edes pystyssä enää muutaman vuoden päästä. Ajattelin vain ystävän kirjablogista innotuneena kokeilla, miltä tuntuisi kirjoittaa luetuista kirjoista. Olen lukenut aina; silloin, kun en osannut vielä lukea, sepitin itse omat tarinani kuvien pohjalta. Muistan vielä hyvin, miten mumman kanssa mentiin kirjastoon ja satutunneille ja miten odotin innolla seuraavaa käyntiä. Kotipaikkakuntani kirjastokortissa komeilee isoinkirjaimin nimeni, jossa S-kirjain on suloisesti väärinpäin. Kun perustin kirjablogini, joka tuolloin oli eri nimellä kuin nyt, lukemiseni heijasi kuitenkin taantumassa. En oikein tiennyt, mitä lukisi ja mikä on in. Oma blogi auttoi tuomaan minut ja kirjallisuuden jälleen yhteen -ja tiiviimmin kuin koskaan ennen. 

Mikä kirjabloggaamiseen sitten innostaa? Katja Jalkanen ja Hanna Pudas esittelevät teoksessaan yhteisöllisyyden voimaa, joka on synnyttänyt kasan erilaisia blogitempauksia: copycat-haastetta, Blogistanian Finlandiaa, Globaliaa, Kuopusta sekä lukuhaasteita ja -maratoneja. Lisäksi kirjablogeissa on tempaistu plagioimista vastaan flashmob-tapahtuman merkeissä ja avattu joulukalenterin luukkuja. Olen itse osallistunut lukuhaasteisiin maltillisesti noin parisen vuotta, mutta koska en halua tehdä lukemisesta itselleni liian suorituskeskeistä tai luomaan paineita (ai niin, olen osallistunut tällaiseen, hups!) en kahmi haasteita, vaikka ne houkuttelevia ovatkin. Osallistuin tänä vuonna ensimmäistä kertaa sekä Blogistanian Finlandiaan että Globaliaan, ja aion jatkossakin, jos vain pystyn. Monen muun bloggaajan lailla myös minä tempaisin flasmobissa Mikael Niemen Aivot pellolle -teoksella ja avasin viime jouluna 19. luukun Mielensäpahoittajan jouluisilla mietteillä. Järkkäsinpä ensimmäisen arvontanikin satasen rajan paukahtaessa kirjautuneiden lukijoiden palkissa. Rivien välissä avaa kirjablogien tempauksia selkeästi. Itselle ne eivät tarjoa mitään uutta, mutta takaavat nautinnollisen muisteluhetken siitä, mitä kaikkea on tullut koettua tai seurattua sivusta. On mahtavaa, että voi hihkaista olleensa mukana osassa niistä. 

Kun aloitin kirjablogini, kirjoitin kuin muistikirjaan ajatuksiani enkä ajatellut jonkun muun niitä lukevan. Yhtäkkiä tajusin, miten lukijoiden ja kommenttien saaminen ei olekaan pelottavaa vaan todella hienoa. Opin myös sen, että päästäkseni mukaan yhteisöön, minun on kommentoiva muiden tekstejä ja vastattava saamiini kommentteihin. Kuten Jalkanen ja Pudas sanovat: Yhteisöllisyys on kaiken bloggauksen lähtökohta ja perusolettamus. - - Yhteisöllisyys ei ole olemassa itsestään, vaan yhteenkuuluvuuden tunnetta tuotetaan ja vahvistetaan keskusteluissa ja muussa toiminnassa. Nyt olen osa tätä tiivistä yhteisöä ja valtavan iloinen siitä. Joku kirjailija saattaa tuoda mieleeni jonkun bloggaajan tai se, että joku kirjailija kuuluu lemppareideni joukkoon saattaa olla jonkun bloggaajan vinkin ansiota. En ehkä koskaan olisi esimerkiksi löytänyt Joel Haahtelaa, johon ihastuin luettuani Poplaarin Pekalta saamani teoksen. Jokainen saatu kommentti tuntuu hyvältä ja on antoisaa saada keskustella itselle tärkeästä asiasta: kirjoista. Se, minkä myös minä huomasin Lauran lailla vasta nyt kirjaa lukiessani, on se, ettei bloggaajan iällä, sukupuolella tai koulutuksella ole väliä. Seuraan niin minua reippaasti nuorempien kuin vanhempienkin bloggaajien blogeja eikä esimerkiksi toisen ikää sen kummemin ajattele. Pääroolissa ovat kirjat ja niiden herättämät ajatukset: Vastavuoroisuutta syntyy enemmänkin bloggaajien keskinäisen ystävyyden, käsiteltävän kirjan tai aihepiirin sekä haasteiden välityksellä. 

Rivien välissä valottaa myös viime aikaista keskustelua siitä, mikä on kirjablogin paikka verrattuna kirjakriitikoiden kritiikkeihin (ks. mutuhuttu-keskustelun alkulähde täältä), avaa kirjailijoiden näkökulmaa kirjablogeihin ja pohdiskelee tulevaisuutta. Saara Henriksson esimerkiksi pitää arvokkaana sitä, että voi kurkistaa lukijan kokemuksiin ja Pasi Ilmari Jääskeläisen syksyllä ilmestyvä uutukainen on omistettu kirjabloggaajille. Jalkanen ja Pudas antavat myös tärkeää tietoa tekijänoikeuksien kunnioittamisesta. 

Rivien välissä on mitä oivallisin tietopaketti niille, jotka suunnittelevat tai haaveilevat omasta kirjablogista tai niille, joille kirjablogit ovat vieraampi käsite. Jos itse olisin nyt perustamassa omaa kirjablogia, uskoisin vahvasti saavani tärkeitä ja käyttökelpoisia vinkkejä tästä kirjasta. Jos joku miettii, perustaako kirjablogi vaiko eikö, niin kannustan rohkeasti kokeilemaan. Tää on kuulkaas kivaa! ;)

Lämpimät kiitokset tästä teoksesta vielä Katjalle ja Hannalle. 

Yritän tähän nyt linkata mahdollisimman monta kollegaa, jotka ovat teoksesta kirjoittaneet Lauran lisäksi: Annika KJonnaJenniElinaPenjamiMariaMorreSallahdcanisLeena LumiElegia ja Kirsi. Lue myös Luutiin kattava arvio. 






9 kommenttia:

  1. Todellakin, kirjabloggaaminen tuo kirjallisuuden paremmin lähelle. Ennen blogia tuli luettua tietysti paljon, mutta ei oikein tiennyt mikä tosiaan on suosittua tällä hetkellä, eikä lukuvinkkejä saanut oikein mistään. Kirjablogimaailma on ihana paikka! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä! Itselleni on ollut kirjablogin pitämisestä hyötyä myös työelämässä, kun opena osaan nopsaan suositella esim. kirjastokäynneillä oppilaille luettavaa tämän oman kiinnostuksen/lukeneisuuden huomioiden. :)

      Poista
  2. Nimenomaan; tämä on kivaa! ;) Ihana postaus!

    VastaaPoista
  3. Hienosti ja kannustavasti kirjoitettu eli rohkeasti vain kaikki kirjablogi pystyyn :)) Itse olen löytänyt lukuisia vinkkejä lukemiseen blogeista sekä myös oppinut kirjamaailmasta, etenkin eri genreistä. Pikaisesti ajateltuna koen, että bloggaamisen ja kirjablogien lukemisen myötä olen alkanut lukea monipuolisemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elegia! Sama täällä. Itse olen löytänyt kunnon kipinän kirjallisuuteen blogin kautta. Toki olen aina tykännyt kirjoista, mutta esimerkiksi yliopistossa kirjallisuuden sivuaineopinnot eivät ole ihan ykköskiinnostuksena. Nyt tilanne olisi ihan toinen. Myös minä huomaan tuon, että oma lukeminen on monipuolistunut ja että olen paremmin perillä myös sellaisten genrejen uusista tuulista, joita en niin lue (esim. fantasia ja scifi).

      Poista
  4. Jännä, aika moni on kertonut aloittaneensa kirjablogin ihan "vain" lukupäiväkirjana ja suorastaan yllättyneensä saadessaan kommentteja ja lukijoita ja alkaneensa itse kommentoida toisiin blogeihin vasta myöhemmin. Itse aloin blogata juuri yhteisön vuoksi: löysin ihania (kirja)blogeja (mm. Lumiomena, Leena Lumi, Juuri tällaista, Kirjava kammari, Meijerielämää) ja kommentoin niihin aluksi blogittomalla profiililla. Sitten totesin, että haluan olla enemmän mukana, tulla paremmin tutuksi ja kirjoittaa pidempiä kommentteja (=omia postauksia), joten aloitin Sinisen linnan kirjaston sen enempää suunnittelematta. Kovin helposti en kirjabloggaamisesta luopuisi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä! Itse en ollut kuullutkaan mistään kirjablogeista ennen kuin kaveriltani :-D Tosin en muista, seurasinko silloin vielä ylipäänsä blogeja niin paljon kuin nyt. Muistaisinpa minäkin, mitä kirjablogeja luin aloitellessani "blogiuraani". Minulla ei ole niistä mitään muistikuvaa! On kyllä mahtavaa, että hetken ideasta syntyi rakas harrastus. :)

      Poista
  5. Minä suosittelisin jokaista uutta kirjabloggaajaa lukemaan tämän kirjan niin välttyisi turhalta 'pään seinään hakkaamiselta.'

    Meille, jo tässä mukana oleville, kirja on ihanaa nostalgiaa...

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on ilo!