Oulun kirjabloggarimiitti



Syyslomani alkoi hienoissa, kirjallisissa merkeissä viime lauantaina, kun tapasin ensimmäistä kertaa kirjabloggareita Oulussa. Valitettavasti minulla ei ole kuvia iltapäivästämme, ja saattekin sen sijaan ihastella viikonloppuista ensilunta. Kannattaakin kurkata vielä Paulan ja Villasukan jutut, joista löytyy upeita kuvia kaupunginkirjaston varastosta ja sen aarteista. 

Olimme sopineet tapaavamme Oulun kaupunginkirjaston aulassa, mistä Jaana meidät poimisi esittelykierrokselle. Lähdin kotoa sen verran kiireellä, että etsiessäni hikikarpalot otsalta valuen parkkipaikkaa pelkäsin, että tähän se tapaaminen sitten kaatuu: bloggari ei löytänyt parkkipaikkaa. Onnekseni näin ei kuitenkaan lopulta käynyt, ja toiset odottelivat vielä aulassa. Edellä mainittujen bloggareiden lisäksi tapasin ensi kertaa MeTunNiina T.Minnan ja Elma Ilonan.





Jaana toimii kaupunginkirjastolla kirjastonhoitajana tietopalveluissa. Häneltä saimme kuulla kiinnostavaa faktaa kirjastosta, sen palveluista ja esimerkiksi sellaisen faktatiedon, miten huima määrä lainauksia tehdään vuodessa. Pääsimme kurkkaamaan Jaanan työhuoneeseen, jonka näkymät upeaan, lumesta kimmeltävään Pikisaareen saivat kaikki haukkomaan henkeään. Koska Jaanan vastuualueeseen kuuluu esimerkiksi maakuntakokoelma, pääsimme tutustumaan siihen. Musiikkiosastoa meille esitteli kirjastovirkailija ja muusikko Ilkka Järvenpää. Punastellen joudun myöntämään, etten tiennyt kirjaston tiloissa piileskelevästä äänieristetystä huoneesta, jossa voi pelata pleikkaria, katsoa leffoja tai soittaa esimerkiksi pianoa. Aina oppii uutta! 

Jaana oli jättänyt herkullisimman paikan viimeiseksi. Koska kaupunginkirjasto on rempassa, mutkittelimme osin rempan alla olevista tiloista varastoon, jonne kirjastokävijät eivät normaalisti pääse. Mikä ainutlaatuinen tilaisuus! Jos varastoa alkaisi tutkia tarkasti, siihen vierähtäisi kevyesti koko päivä. Siirreltävien hyllyjen takaa löytyi niin uusia kuin todella vanhojakin kirjoja. Vanhat Kalevat ja Kodin kuvalehdet oli hienosti niputettu kansien väliin. Jaanan mukaan juuri vanhoja Kalevia kysytään eniten varastosta. Arkipäivisin varastolla on aina yksi työntekijä, ja suurimmat teokset lähetetään hissillä alas. Jaana ehti jo säikäyttää meitä sillä, ettei hän ehkä tiedä ulospääsyreittiä varastolta. Naureskelimme, ettei eksyminen varmasti tuottaisi haittaa kirjoista kiinnostuneille; pyytäisimme vain jonkun tuomaan meille ruokaa. 

Kierroksemme jälkeen osa meistä (minä mukaanlukien) jatkoimme toisiimme tutustumista ja kirjallista keskustelua kahvila Bisketissä kahvin ja kakun kera. Aika vierähti kuin hujauksessa, ja liian pian tuli aika kiittää ja sanoa heipat.

On huikeaa saada olla osa tätä mahtavaa joukkoa, ja oli ihanaa tavata kasvokkain. :) Isot rutistukset vielä Paulalle järjestämisestä ja Jaanalle siitä, että pääsimme näkemään kirjastoa eri näkökulmasta kuin tavallisesti, normaalina kirjastokäyntinä. Kenties tapaamme pian uudelleen.


 

Kommentit

  1. Mukava kun sinäkin kirjoitit tapaamisesta :) Oli tosi mukava tavata, eli sanoisinkin tuohon viimeiseen lauseeseesi viitaten ei kenties vaan ehdottomasti! Juttua riittää varmasti tapaamiseen jos toiseenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä korjaus Villasukka! Ehdottomasti tapaamme uudelleen. :)

      Poista
  2. Tosi kivalta kyllä kuulostaa tuo teidän miitinki! =D En muuten tiennyt, että sinäkin vaikutat Oulun seudulla. Minä en viitsinyt tulla köhimään ja niistelemään paikalle ja esittelemään uskomatonta viehätysvoimaani flunssaisena. =D Ehkäpä seuraavalla kerralla minäkin pääsen mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, joo pohjoisessa ollaan. :) Olisipa ollut kivaa tavata sinutkin, ensi kerralla sitten! :)

      Poista
  3. Olipa ihana lukea ja fiilistellä vielä näin jälkeenpäin tapaamisestamme! :) Ihanaa, että pääsit paikalle. Oli ilahduttavaa tavata <3!

    Muistinkin nyt vasta Kodin Kuvalehdet! Oi, mitä aarteita nekin. Maailma muuttuu :)...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhat Kodin Kuvanlehdet ovat niin ihania, huokaus! Ne kannet ja kuvat, voisin vuorata niillä seinät. ;)

      Toivottavasti tapaamme pian uudelleen!

      Poista
  4. Niistä vanhoista lehdistä pitäisi tehdä joskus näyttely. Aarteet esiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, se olisi mainio idea! Tulisin heti näyttelyä katsomaan. :)

      Poista
  5. Voi, miten ihanaa toimintaa siellä Oulun suunnalla. Minusta tuntuu, että täällä Kymenlaaksossa ei paljon edes lueta. Ei vainkaan, onhan täällä kansalaisopiston lukupiirejä, mutta minä olisin liian kärsimätön niihin. Tuo teidän tapaaminen kuulostaa upealta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, Marjatta! :-D Minä en ole koskaan käynyt lukupiirissä. Pitäisi kyllä kokea sekin, kunhan vain aika riittäisi. Arkipäivinä olen niin kiinni aineiden korjaamisessa ja muussa, ettei tunnit riitä. Saisittepa tekin sinne Kymenlaaksoon tällaisia tapaamisia. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti on ilo!