Mary Ann Shaffer & Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville

Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville,
Mary Ann Shaffer & Annie Barrows.
Otava 2011 (ensimmäisen kerran 2010, alkukiel. 2008).
suom. Jaana Kapari-Jatta. 298 s. Seven-pokkarit.

Pian on kevät. Minulla on melkein lämmin auringonläikässäni. Ja kadun varressa - nyt en siirrä katsettani pois - muuan mies maalaa parsitussa villapaidassaan oveaan taivaansiniseksi. Kaksi pikkupoikaa, jotka ovat piesseet toisiaan kepeillä, pyytävät päästä auttamaan. Mies antaa kummallekin pikkuisen pensselin. Eli ehkä sota sittenkin loppuu. 

Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville on teos, jolle annoin uuden mahdollisuuden. Aloitin sitä joskus muutama vuosi sitten, mutten oikein päässyt kirjeistä koostuvan tarinan imuun. Valkkasin teoksen alkukesän Barcelonan matkalle, koska ajattelin sen sopivan kepeäksi - muttei ihan höttöiseksi - matkalukemiseksi. Melkein jo ehdin katua lentokoneessa valintaani, sillä teoksen alku ei tälläkään kertaa tempaissut mukaansa. Päätin silti jatkaa ja onneksi tein niin. Yhtäkkiä huomasin seuraavani mielenkiinnolla kiihkeää kirjeenvaihtoa, jota kirjailijana toimiva päähenkilö Juliet käy Guernseyn saaren asukkaiden kanssa.

Maailma alkaa nousta uudelleen toisen maailmansodan tuhkapilvistä. Juliet haluaisi kirjoittaa kirjan omalla nimellään taitelijanimen sijaan, mutta aihe puuttuu. Kun hän yllättäen saa Guernseyn saarelta asuvalta mieheltä kirjeen, alkaa Juliet käydä kirjeenvaihtoa tämän kanssa. Mies on yksi sota-aikana syntyneen Kirjallisen piirin perunankuoripaistoksen ystäville perustajista. Juliet kiinnostuu Kirjallisesta piiristä, sen historiasta ja perustajista ja alkaakin käydä näiden kanssa kirjeenvaihtoa. Guernseyn saari lempeine tuulineen ja värikkäine asukkaineen alkaa olla jatkuvasti Julietin mielessä ja niinpä hän matkaakin Kanaalisaarille.

Vaikka teos käsittelee myös sotaa ja sen vaikutusta ihmisiin, ensimmäinen tunne Kirjallisesta piiristä perunankuoripaistoksen ystäville ei kuitenkaan ole kyynelten tahrima kurjuus. Ennemminkin tunne on hilpeä ja lämmin. Guernseyn saari on aikanaan joutunut saksalaismiehityksen alle mutta noussut sitkäesti jaloilleen. Nyt saari on kuin pakopaikka, paratiisi, muusta sodasta toipuvasta maailmasta. Yhtä kuitenkin vielä odotetaan palaavaksi... Julietin ja saaren asukkaiden välinen ystävyys on suloisen välittävää ja lämpöistä. Jokainen saaren asukas on selkeästi omanlaisensa, kiinnostava persoona, joihin lukija ehtii kiintyä. Heidän kirjeensä saavat hymyilemään ja etenkin maatilaa pitävän Isola Pribbyn kirjeet lähes nauramaan. Juliet on rakastettava, sanavalmis päähenkilö, joka on sodan aikana peruuttanut häänsä. Tarinassa kulkee mukana hiven romantiikkaa, joka nousee enemmänkin keskiöön teoksen loppupuolella, mikä olikin odotettavissa. Omaan makuuni loppu oli hieman liian hattarainen muttei kuitenkaan tahrannut teoksen jälkimakua liikaa. Kansien sulkemisen jälkeen jäi ikävä Guernseyn leppoisia asukkaita.

Shaffer kuvaa Guernseyn saarta niin houkuttelevasti, että mieleen jäi kytemään ajatus lähteä joskus saarelle. Päästä näkemään omin silmin saari, jonka rauhassa Viktor Hugo kirjoitti teoksensa Kurjat ja jossa teoksen mukaan Oscar Wildenkin huhutaan vierailleen. Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville on hyvänmielenkirja, joka sopii kesäiseksi välipalakirjaksi. Se tarjoaa piristävän lukukokemuksen niin historiasta kiinnostuneille kuin romantiikan nälkäisille lukijoille. 

Osallistun kirjalla Ihminen sodassa -haasteeseen. Shafferin teoksesta ovat kirjoittaneet muun muassa Tintti, jolle teos oli kaikkien aikojen hyväntuulisin sotaan liittyvä teos, ja Amma, joka alkoi ikävöidä kirjeiden aikaa ja jonka blogista löytyy kattava linkkilista muihin arvioihin.

Kommentit

  1. Kaisa, tämä kirja nostaa minussa jo nostalgisia tunteita, sillä tätä luettiin tosi paljon, tästä pidettiin paljon ja vaikka kepeys ja lämmminhenkisyys on kirjan pintatuuli, niin mukana on myös rankkoja pohjavirtoja. Vaikka olen innokas historianharrastaja tämä koko asia, siis tämä saariasia, oli minulle uutta.

    Hienoa, että luit, vaikka ei heti ottanutkaan ihan tykö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin muistelen, että vuosia sitten tämä kirja oli paljon esillä blogeissa. Taisin ostaakin tämän pokkarin Suomalaisesta ihan vain blogiarvioiden perusteella. Onneksi tuli hankittua ja onneksi annettua toinen mahdollisuus. Teos antaa lukijalleen paljon uutta - ennen tätä en tiennytkään koko Guernseyn olemassa olosta.

      Poista
  2. Minullekin on jäänyt vahva kiinnostus saarta kohtaan. Vaikka en oikein enää muista kirjan tapahtumia niin tunnelman ja miljöökuvauksesta syntyneet mielikuvat ovat painuneet tarkasti mieleen.
    Ihana teos! Kiva, että toisella kerralla nappasi mukaansa sinutkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, että yksi pieni kirja voi saada heräämään kiinnostuksen ja haaveen nähdä paikka itse. Guernseyn saari vaikuttaa yhtä lempeältä paikalta kuin Muumilaakso konsanaan. :)

      Poista
  3. Kirjan hahmoja tulee tosiaan ikävä kansien sulkeuduttua. Ihania, hyväsydämisiä ihmisiä. Tämä kirja on yksi lempparini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teoksen ihmiset ovat kyllä sellaisia, jotka mielellään tapaisi oikeassa elämässä, jos se olisi mahdollista. Mukava kuulla, että tämä on lemppariteoksesi! :)

      Poista
  4. Rakastin tätä kirjaa, ja annoin yhden kappaleen lahjaksi ystävälleni, jonka kanssa teemme "kulttuurimatkoja" romaanien tai kirjailijoiden jäljille milloin minnekin (aiemmin mm. Jane Austen -museoon Englantiin), ja nyt suunnittelemme matkaa Kanaalisaarille. :)

    Ihanaa, että sait tämän vihdoin luettua, ja että pidit kirjasta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, miten ihana perinne teillä!! Muistankin lukeneeni sinun Jane Austen -museokäynnistäsi blogistasi. Tuskin maltan odottaa, että lähdette (kenties jo tänä vuonna?) matkalle Kanaalisaarille ja että blogistasi saisi jälleen ihastella kuvia ja saada vinkkejä. <3 Matkakuumeen ruokintaa. ;)

      Poista
    2. Vielä tänä vuonna ei ole Kanaalisaarten vuoro, vaan elokuussa kutsuvat Morsen Oxford ja Woolfin ja Dickensin Lontoo. :) Mutta lähivuosina varmasti joka tapauksessa.

      Poista

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti on ilo!