Juhani Ahon museossa


Iisalmi osui kesäisen kotimaanmatkailumme varrelle, joten oli ehdottomasti käytävä ensimmäistä kertaa tutustumassa Juhani Ahon museoon. Museo sijaitsee Mansikkaniemellä, jonka pikkupappilassa Johannes Brofeldt eli Juhani Aho vietti lapsuutensa vuosina 1865-1876. Tuolloin Ahon isä Theodor Brofeldt työskenteli kappalaisena Iisalmessa. Pihapiiri on varsin laaja: museoalueen vieressä pyöri kesäteatterin näytös ja lähellä on myös uimaranta. Koivunoksat heiluvat tuulessa ja hiekka rahisee kenkien alla. Alue näyttää ensisilmäyksellä idylliseltä. Komea puinen tuulimylly on tulijaa vastassa ja sen vieressä on Koljonvirralta siirretty vanha ns. sota-aitta. 





Punamultaisista rakennuksista vasemmanpuoleinen on itse päärakennus. Sitä vastapäätä ovat aitat ja väentupa. Keskimmäisimmässä pidettiin Mansikkaniemen lapsille kotikoulua, ja vanhassa luokkatilassa pääsi aistimaan koulutunnelmaa. Piha on varmastikin pyritty säilyttämään juuri sellaisena kuin se aikoinaan on ollut. Kukkapenkit eivät ole koskaan täplittäneet laajaa nurmikkoa, joten Aholla, hänen neljällä nuoremmalla sisaruksellaan ja heidän ystävillään on ollut tilaa juosta ja leikkiä. Ryytimaa on järvenpuoleisessa rinteessa niin kuin se Emma-äidin aikanakin on ollut. 



Päärakennus koostuu viidestä huoneesta. Sisään eteisestä astuttaessa tulija saapuu tyylikkääseen saliin, pikkupappilan vastaanotto- ja seurusteluhuoneeseen. Sisustus ei täysin vastaa Juhani Ahon lapsuudenkotia, mutta huonekaluilla ja esineistöllä on yhteydet kirjailijaan ja hänen aikaansa. Salin vasemmalla puolella on tilava työhuone, jota Ahon isä on alun perin käyttänyt. Nyt huoneesta löytyy enimmäkseen Juhani Aholle kuulunutta esineistöä, kuten ikkunan ääressä oleva kirjoituskone, työpöytä ja -tuoli. Muun muassa kirjoitustuolin on Theodor-isä itse tehnyt.

Työhuoneessa huokuu paitsi rakkaus kirjoittamiseen myös Ahon erään toisen harrastuksen tärkeys: lohenkalastuksen. Esillä on Aholle kuuluneita kalastusvälineitä ja seinällä komeilee Hannes Autereen maalaama taulu Ahon kalastuspaikasta Viitasaaren Huopanankoskelta.  Seinillä on muutenkin paljon valokuvia Juhani Ahosta itsestään eri ajoilta. Lisäksi esillä on kuvia eräästä toisestakin kirjailijasta, Heikki Kauppisesta eli Kauppis-Heikistä. Minun on myönnettävä, että kyseinen kirjailija on täysin jäänyt minulta pimentoon, joten on syytä jossain vaiheessa tutustua hänen tuotantoonsa. Kauppis-Heikki toimi pappilassa renkinä, ja Juhani Ahon kannustuksen myötä opetteli lukemaan ja kirjoittamaan ja innostui näin itsekin tarinoiden kirjoittamisesta. Ahosta ja Kauppis-Heikistä tulikin hyviä ystäviä. 







Salista oikealla sijaitsevat loput huoneet. Ensin on pieni makuuhuone. Alla olevassa kuvassa on päästävedettävä imperiaalisänky, joka työnnettiin kiinni päivän ajaksi, jotta huoneeseen saatiin lisää tilaa. Makuuhuoneessa on muun muassa nähtävillä Ahon käyttämä frakkipuku ja hattu.

Makuuhuoneesta saavutaan ruokasaliin, jonka vieressä on keittiö. Ruokasalissa on tarjottu ruokaa arvokkaammalle väelle ja seurusteltu lasillisen äärellä. Ikkunan äärellä on Ahon isän tekemä keinutuoli, jossa Aho mielellään istui ja kenties katseli kaunista järvimaisemaa. Myös keittiössä on Ahon isän tekemiä huonekaluja: rukki, kehto ja lapsille tarkoitettu keinutuoli. Tunnelmallisen hämyisässä keittiössä on esillä paljon muun muasssa ruokailuun ja ruuanlaittoon kuuluvaa tarviketta sekä tuohesta tehtyjä esineitä. Ehkä talon kissa on litkinyt maitoa uuninpangolla. 









Pihapiiristä löytyy myös navetta ja talli sekä hieman kauempaa savusauna. Aikoinaan se on toiminut paitsi pesupaikkana myös esimerkiksi rengin kesäasuntona. Aitauksissa on ollut pari lehmää ja sikaa, hevonen huiskinut hännällään kiusaavia kärpäsiä, pässi nyhtänyt ruohoa ja koira nukkunut puun varjossa. 








Navetan kupeesta on mahdollista lähteä kulkemaan mäntymetsikköön historiapolkua, joka tutustuttaa kulkijan Koljonvirtaan ja sen tapahtumiin. Parhaitenhan Koljonvirta tunnetaan Suomen sodan lokakuisesta taistelusta 1808, jolloin Sandels voitti venäläiset. Polulta löytää muistomerkkejä ja muinausjäänteitä. Lisäksi sille on merkitty, missä esimerkiksi venäläiset tykkipatterit ovat sijainneet. (Täältä löytyy kartta alueesta.) Me tosin emme kiertäneet ihan koko reittiä.


Jos matka muuten jatkuu kohti Lapinlahtea ja Kuopiota, kulkee Juhani Aho edelleen mukana. Kirjailijan syntymäpaikassa, Lapinlahdella, on Rautatie-teoksen mukaan nimetty Matin ja Liisan asema, jonka pihassa komeilee tietenkin vanha veturi. Kuopiossa sen sijaan huomaa lyseon koulun seinällä muistokiven. Juhani Aho lähti opiskelemaan 11-vuotiaana, jotta voisi käydä Kuopion lyseota. Vierailut Mansikkaniemeen jatkuivat kuitenkin aikuisiälläkin, sillä Iisalmi maaseutumiljöineen säilyi tärkeänä Ahon sydämessä.


Olisi ehdottomasti täytynyt ottaa jokin Juhani Ahon teoksista mukaan, sillä mikä olisikaan ollut otollisin ympäristö lukuhetkelle. Juhani Ahon museoon kannattaa ehdottamasti käydä tutustumassa, jos sattuu liikkumaan Iisalmen lähettyvillä. Museoalue tarjoaa upean, kiinnostavan ja runsaan aikamatkan 1800-luvulle ja Juhani Ahon sielunmaisemaan. 

Kommentit

  1. Oi, olipa ihana vierailla tällä tavoin museossa! Mainio postaus, kiitos, Kaisa opastuksesta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentistasi Kaisa Reetta! <3

      Poista
  2. Oi, olipa ihana vierailla tällä tavoin museossa! Mainio postaus, kiitos, Kaisa opastuksesta! <3

    VastaaPoista
  3. Kiinnostava postaus ja ihania kuvia. Kiitos matkavinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahon museossa kannatta poiketa. Kiitos kommentistasi Jonna! :-)

      Poista
  4. Onpa houkutteleva kohde! Ylä-Savo on jäänyt minulle vieraaksi, vaikka olenkin kotoisin Pohjois-Savosta. Silti kaikki Kuopiosta pohjoiseen on ainakin osin tuntematonta. Nyt alkoi tehdä mieli Juhani Ahon juurille. Täällä meidän lähellä Tuusulanjärven Aholassa olen käynytkin, mutta Ahon synnyinseudulla en.

    Ihania kuviakin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että, tässä tosiaan on sitten oivallinen kohde ja syy lähteä tutustumaan Ylä-Savoon. ;-) Ahon museossa järjestetään paljon kaikenlaista tapahtumaakin kesällä, kuten perinnepäivät ja Eino Leinon päivänä runoilta. Olin iloinen, että pääsin museon näkemään, sillä toivoin reissullemme jotain kirjallista kohdetta. ;-)Tuusulanjärven Ahola täytyy laittaa muistiin, siellä en ole koskaan käynyt.

      Poista
  5. Kiva postaus ja ihanat, tunnelmalliset kuvat! Kiitos kierroksesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Villis! :-) Kannattaa käydä tutustumassa paikkaan, jos liikkuu Iisalmella.

      Poista

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti on ilo!