tiistai 3. marraskuuta 2015

Liebster award -tunnustus: vastauksia kirjallisiin kysymyksiin


Monissa blogeissa kiertänyt mukava Liebster award -tunnustus napsahti minullekin: lämmin kiitos sekä Luettua elämää -blogin Elinalle että Mustetta paperilla -blogin Maria Kinnuselle! Tarkoituksena on vastata haastajan laatimiin 11 kysymykseen, ja laatia itse uudet seuraaville mutta jätän tällä kertaa haastamatta ketään. Ensin vastaukseni Elinan kysymyksiin:

1. Mitä bloggaaminen sinulle merkitsee?
Bloggaus on minulle todella rakas harrastus, jonka avulla ennen kaikkea harjoitan kirjoitustaitojani ja autan itseäni muistamaan, mitä olen lukenut ja mitä mieltä olen lukemistani kirjoista ollut. Bloggaaminen tuo iloa, opettaa, pitää ajantasalla kirjallisuuden uusista tuulista, luo yhteyksiä muihin kirjallisuuden ystäviin ja tuo elämään myös uusia ystäviä. Kertaakaan en ole vielä harkinnut lopettavani, niin tärkeää tämä on.

2. Mikä kirjallisuudenlaji ei maita ja miksi ei?
Rikoskirjallisuus. Dekkarit eivät ole koskaan kolahtaneet minuun, mutta en oikein tiedä, miksi.  Luen vain paljon mieluummin jotain muuta kuin seuraan, kun (sala)poliisi ratkoo murhamysteeriä. Toki poikkeuksiakin on, kuten Jari Järvelän Tyttö ja pommi.

3. Mikä muu taide kuin sanataide koskettaa sinua?
Sanataiteen jälkeen eniten on aina miellyttänyt kuvataide, erityisesti maalaus-, piirtämis- ja valokuvaustaide.

4. Jos saisit viettää päivän jonkun romaanihenkilön kanssa, kenen kanssa viettäisit?
Voisin hyvin hypätä kaimani lailla Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset -teoksesta tuttujen Aimon ja Köpin veneeseen ja meri-ilmasta nauttiessani kuunnella heidän kiinnostavia ja opettavaisia keskusteluja kirjallisuudesta ja taiteesta. 

5. Nimeä kolme lempikirjailijaasi!
Kjell Westö, Haruki Murakami ja Joel Haahtela. 

6. Minkä alan tietokirjoja hyllystäsi löytyy?
Suomen kieleen (Iso suomen kielioppi jykevimpänä) ja äidinkielen opetukseen liittyvää kirjallisuutta.

7. Onko sinulla joku kirjallinen hahmo, jota ihailet ylitse muiden?
Kovin montaa ei taida olla. Ainakin Jussi Koskelassa ihailen hänen periksiantamattomuuttaan ja ahkeruuttaan ja lapsuudesta saakka olen ihaillut Peppi Pitkätossua. 

8. Ketä kaunokirjallista hahmoa olet jäänyt suremaan?
Esimerkiksi Täällä Pohjantähden alla -teoksessa useampaakin henkilöä. Itken hyvin harvoin lukiessani, mutta Linnan teoksessa henkilöistä tuli niin tärkeitä, että kyyneleet virtasivat lempihenkilöideni kuoltua.

9. Milloin on paras lukuhetki?
Iltaisin, kun kaikki arjen askareet on hoidettu ja saa rauhoittua. Minun on vaikea saada unta, jos en voi jostain syystä lukea edes muutamaa sivua ennen nukkumaanmenoa. Nautin suunnattomasti myös yksinäisistä junamatkoista, joissa on omanlaisensa rauhallinen taika lukea.

10. Kuinka monta kirjaa luet vuodessa?
Blogin myötä vuosittaiseksi kirjamääräkseni on vakiintunut vähintään 50 luettua kirjaa. Tänäkin vuonna pääsen minimimäärääni.

11. Keksi hyvä kirjan nimi!
Kun routa puree.


Seuraavaksi vastaukseni Marian kysymyksiin:

1. Mikä on ensimmäinen lukemasi kirja?
En ikävä kyllä muista. En muistaakseni osannut lukea ennen ensimmäistä luokkaa, joten vastaan tähän Aapisen.

2. Keneen fiktiiviseen hahmoon olet ollut rakastunut?
En varmaan ole koskaan ollut rakastunut kehenkään fiktiiviseen hahmoon mutta ihastunut kylläkin. Ikuisuusihastukseni taitaa olla Täällä Pohjatähden alla -teoksen ihana Akseli Koskela. Teini-ikäiseni pidin Tuija Lehtisen Laura-kirjasarjan hulttiopoika Tauskista.

3. Mikä on sinulle tärkein seuraavista: juoni, hahmot vai kirjan kieli?
Hyvä juoni on kaiken A ja O. 

4. Oletko lukenut jonkin kirjan useammin kuin kolme kertaa? Minkä?
Olen tainnut vain lapsena lukea lempikirjojani useammin kuin kolme kertaa. En nykyään juuri lue kirjoja uudelleen, mutta S.E.Hintonin Me kolme ja jengi on tullut luettua ainakin sen kolme kertaa.

5. Miksi päätit aloittaa (kirja)bloggaamisen?
Ystäväni esimerkin innoittamana (moi Ida!) ja koska ajattelin, että kirjabloggauksen myötä kirjoitustaitoa tulisi pidettyä paremmin yllä.

6. Oletko tavannut jonkun kirjailijan? Kenet?
En tiedä, lasketaanko kirjamessuilla tai muissa kirjatilaisuuksissa kirjailijalle juttelua tapaamisena. Jos, niin esimerkiksi Emmi Itärannan kanssa vaihdoin muutaman sanan kirjabloggaamisesta Helsingin Kirjamessuilla, kun hän kirjoitti omistuskirjoitusta uusimpaan teokseensa.

7. Haluaisitko julkaista jonkin kaunokirjallisen tekstisi?
En ole juuri viime aikoina kirjoitellut omia kaunokirjallisia tekstejä. Oma julkaisu on ikuisuushaaveeni mutta katsotaan, onko se sellainen haave, joka toteutuu joskus.

8. Luetko mieluummin uutuuskirjoja kuin klassikkoja?
Luen molempia mielelläni, mutta nykyään luen enemmän uutuuskirjoja. Välillä käy niin, että aikeissani olisi vaihteeksi lukea jokin klassikko mutta sitten ilmestyykin uutuuskirja, jonka haluan malttamattomana lukea heti ja klassikko joutuu väistymään.

9. Mikä kirja on ehdottomasta yliarvostettu...
Ernest Hemingwayn Vanhus ja meri. Ei vain tehnyt vaikutusta enkä näin jälkeenpäin juurikaan muista tarinasta mitään.

10. ... ja mikä aliarvostettu?
Tämä on vaikea kysymys, joten teen valintani ihan vain sen perusteella, mistä lukemastani teoksesta on vähän blogiarvioita: Essi Kummun upea teos Karhun kuolema. Vaikka en itse olekaan lukenut Anni Kytömäen Kultarintaa, suosittelen Kummun teosta lämpimästi etenkin Kytömäen teokseen mieltyneille. Kytömäki mainitsikin viime keväänä Vihtorin kirjaston kirjamessuilla Tampereella, että Karhun kuolema oli yksi hänen inspiraation lähteistään.

11. Kuinka perustelisit lukemisen tärkeyden lapselle tai nuorelle?
Töissäni minun on perusteltava tätä usein nuorille. Esimerkiksi sillä, miten lukeminen kartuttaa sanavarastoa, rikastuttaa mielikuvitusta ja kehittää ajattelua ja tunnetaitoja. 


Tällä hetkellä kolme upeaa teosta odottaa bloggausvuoroaan: Kudottujen kujien kaupunki, Meriromaani ja runoteos Ei talvikunnossapitoa. Lukupinosta sen sijaan löytyy ties miten pitkästä aikaa näytelmä, Ibsenin Nukkekoti, ja paljon ihastusta tänä vuonna herättänyt Williamsin Stoner. Kesken on myös Høegin Susanin vaikutus, mutten ole sen kanssa oikein päässyt vauhtiin, joten teoksen lukeminen on nyt tauolla. Mitä teidän lukupinoista löytyy juuri nyt?

Aurinkoista marraskuista viikkoa kaikille!


5 kommenttia:

  1. Kiinnostuin kovasti Karhun kuolemasta. Karhuissa on jotain taikaa... Minunkin on vaikea saada unta ilman kirjaa. Jotenkin lukeminen rauhoittaa ja katkaisee muut ajatukset. Sitten kun teksti ei mene enää jakeluun, kirjan ja silmät voi panna kiinni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, kaima! Luehan! :-) Itse löysin Karhun kuoleman auskultointiaikoinani, kun valitusta kirjasta täytyi tehdä toiminnallisia harjoituksia yläkoululaisille. En tiedä, olisinko teosta muuten löytänytkään, sillä Kummu ei ollut itselleni tuttu kirjailija.

      Poista
  2. Ihanaa, kun vastailit! <3

    Täällä Pohjantähden alla -romaanin Akseli Koskela on kyllä mies vailla vertaa. Voisiko häneen olla ihastumatta tai rakastumatta jopa? Kukahan muuten laskisi ne kyyneleet, jotka tämän kirjan äärellä on itketty! Viimeksi itkin viime perjantaina, kun oppilas piti kirjasta esitelmää. Yritin miettiä kaikkea muuta, mutta sittenkin aloin parkua (istuin onneksi takarivissä, joten vain esitelmän pitäjä todisti itkuni).

    Aloittelen pian Susanin vaikutusta, jonka yritän saada vielä Pohjoismaat-haasteeseen mukaan. Kiire tulee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näihin oli kivaa vastailla! :-)

      Oi ei, ihana Elina! <3 Oppilas oli varmasti ilahtunut, kun sai open herkistymään. ;-) (Mitenköhän käy sitten joskus, kun itse saan kuulla esitelmää TPA:sta..)

      Minulla on onneksi Pohjoismaat-haasteeseen jo Lumen taju luettuna, mutta miehen uutuusteos kiinnosti. Voi kyllä olla, ettei Susanin vaikutus ole minun kirjani, kun en vain etene sen kanssa.. Toivottavasti se on enemmän sinun mieleesi ja toivotaan, että ehdit lukea haasteeseen. :-) Itse sain siihen juuri viimeisen maani, Norjan, suoritettua.

      Poista
  3. Minäkin olen huono lukemaan dekkareita. Olen yrittänyt päästä sisään niiden maailmaan, mutta usein tulee valittua jotain aivan muuta luettavaa. Marraskuu teki mieli aloittaa jollain kevyellä ja nopealukuisella, mutta huomasin, että kirjastosta lainaamani kirjat ovat pelkkää Suomen sotien aikaan sijoittuvaa historiallista fiktiota. Niistä poimin J. P. Koskisen uusimman, Kuinka sydän pysäytetään, joka vaikuttaa alun perusteella todella hyvältä!

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on ilo!