sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Takashi Hiraide: Kissavieras

Kissavieras (Neko no Kyaku), Takashi Hiraide.
S & S 2016 (japaninkiel. alkuteos 2001).
suom. Raisa Porrasmaa.152 s.
Kansi & ulkoasu: Satu Kontinen.
Arvostelukappale.
Miten joku, joka oli käynyt peremmälle sekä taloomme että sydämiimme, saattoi yhä olla vain vierailija? Näin pohtii kolmikymppinen kirjailija, joka asuu vuokralla vaimonsa kanssa vanhan rouvan pienessä piharakennuksessa. Naapurin pieni poika pitää yksinään kuljeksivan, kodittomalta vaikuttavan kissan itsellään. Vaikka poika päättääkin, että hän pitää siron ja pikkuisen kissan ja nimeää sen Chibiksi, Pikkuiseksi, on kissalla kuin kissalla kuitenkin aina oma tahtonsa. Chibi vierailee lähes päivittäin kirjailijapariskunnan kotona; sen pannan tiun helinä ilmoittaa kissan tulosta ja pariskunta alkaakin kutsua Chibiä Kilikiliksi aina silloin, kun he toivovat vieraan pian tulevan kylään. Päiviin latautuu kutkuttavaa odotusta ja läikkyvää iloa, kun Chibi juoksee pallon perässä, maiskuttaa ruokaa tyytyväisenä tai nukkuu kerällä omassa laatikossaan. Vaikka Chibi alkaa tuntua kuin omalta kissalta, se on kuitenkin vain vieras, joka tassuttelee omia aikojaan ns. oikeaan kotiinsa. Sitten tulee päivä, jota pariskunta ei olisi halunnut koittavan.

Kissavieraassa (S&S 2016, japaniksi 2001) ei tapahdu paljon vaan paino on tunnelman ja ohi vilahtavien hetkien kuvauksessa. Lukijalle jää pohdittavaksi, mikä syvempi, symbolinen merkitys on asioilla, joita kuvaillaan tarkasti, kuten ikivanhalla selkovalla, korennolla, kaskaalla tai kissan turkin värillä. Myös teoksen loppuun latautuu mystisyyttä, joka jää kaihertamaan mieltä. Kissavieraan tunnelmassa on jotain samankaltaista kuin illan siinä hetkessä, kun on hiljalleen vaipumassa uneen, mieli on täysin rentoutunut ja hiljaisuus kohisee korvissa. Raisa Porrasmaan suomennos on rauhoittavaa: kieli soljuu vienosti eteenpäin. Siitä voi lisäksi huomata, että Hiraide on myös runoilija. Suotavinta on napata Kissavieras luettavaksi rauhalliseen hetkeen, jolloin mieli ei tempoile muualle tai halaja sykettä kohottavia tapahtumavyöryjä. 

Vaikka teos on tapahtumiltaan minimalistinen, muutos japanilaisessa yhteiskunnassa kuitenkin näkyy: teos alkaa 60-luvun paikkeilta ja etenee aina 90-luvulle saakka, jolloin lama läimäisee Japania. Kissavieras tarjoaa myös paljon tietoutta japanilaisesta arkkitehtuurista, juhlista ja uskomuksista. Lopusta löytyy suomentajan huomautuksia, jotka auttavat selventämään tuntemattomia sanoja. 

Minut Kissavieras veti puoleensa paitsi viiksikarvaisten nelijalkaisten myös herkän kauniin kantensa ansiosta; erityismaininta siis Satu Kontiselle upeasta työstä. Hiraiden teos on vetänyt puoleensa myös muita lukijoita. Se on nimittäin ollut myyntimenestys Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Kustantamon sivuilla voi jopa jakaa oman mielipiteensä siitä, mikä Hiraiden teoksessa kiehtoo. Itse olen Zephyrin kanssa samaa mieltä siitä, että Hiraiden pienessä teoksessa viehättää sen kissamainen henki. Teoksen sivuilla sykkii salaperäisyys: kukaan, edes kirjailija itse, ei voi tietää, missä suippokorvainen Chibi kulloinkin liikkuu. Entä mistä Chibi on tullut ja onko sillä ollut koti aiemmin? Teoksessa aistii juuri niitä seikkoja, jotka ovat etenkin kissaihmiselle, kuten minulle, tuttuja mutta joita ei ole kovin helppo valjastaa sanoiksi. Kissavieras kulkee itsevarmasti kissan lailla omaa tietään, ei tee itsestään numeroa mutta naukaisee tarpeen vaatiessa ja kiepauttaa ihmisen häntänsä ympärille. 


Kissavieraasta ovat kirjoittaneet Zephyrin lisäksi Krista ja Ulla. Osallistun kirjalla Kurjen siivillä -lukuhaasteeseen, johon olen nyt lukenut kaksi japanilaista teosta. 

6 kommenttia:

  1. Minäkin luin tämän juuri! Viehättävä, tosiaankin kissamainen ja vähän omia polkujaan kulkeva kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun pitää tulla lukemaan arviosi piakkoin. :-) <3

      Poista
  2. Tämäpä jäi nyt kiinnostamaan, kiinnitin siihen huomion jo kirjakaupassa kauniin kantensa ansiosta, mutten perehtynyt sen kummemmin. Lukujonoon siis (joka vaan paisuu ja paisuu koko ajan, apua! :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minutkin kirja veti puoleensa kantensa ansiosta, ja hyvä, että vetikin, sillä tämä on ihastuttava teos. Suosittelen lämpimästi! Ja voih, näkisitpä minun huojuvan kirjapinoni yöpöydällä.. Kohta varmaan jään sen alle! :-D

      Poista
  3. Kissavieras on tulossa lukuuni ensi kuun puolella, joten palajan arvioosi myöhemmin :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, sinua odottaa ihastuttava lukukokemus! <3

      Poista

Jokainen kommentti on ilo!