Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä

Pidä huolta äidistä (koreankiel. alkuteos Ommarul putakhae,
englanniksi nimellä Please Look after Mom), Kyung-sook Shin.
Into 2015 (alkujaan 2008). 209 s.
suom. Taru Salminen. Kansi: Ninni Kairisalo.
Sydämesi hakkasi niin lujaa että kuulit sen. Et uskaltanut katsoa taaksesi. Sillä hetkellä kun käännyit ja osuit vahingossa viereistä ihmistä olkapäähän; sillä hetkellä kun tajusit jättäneesi vaimosi Soulin metroasemalle ja matkustaneesi yksin yhden pysäkinvälin, tajusit että elämäsi oli peruuttamattomasti hajalla.

69-vuotias perheenäiti Park So-nyo jää yksin Soulin metroasemalle ja katoaa. Aviomies huomaa vasta yhden pysäkinvälin jälkeen, että hänen jalkansa ovat jälleen olleet vaimon askellusta nopeammat. Vaikka Park So-nyo on pyytänyt miestään usein kävelemään hitaammin, puoliso on aina kulkenut edellä, ei vieressä. Ylipäänsä perheen isä on kohdellut vaimoaan välinpitämättömästi ja saattanut jättää perheen pitkäksikin aikaa pärjäämään omillaan jonkin toisen naisen tähden. Perheen maalta kaupunkiin muuttaneet lapset alkavat sinnikäästi etsiä äitiään. Huoli on suuri, sillä ikänsä maalla asunut äiti ei osaa liikkua suurkaupungeissa, hänen muistinsa ei ole enää kirkas eikä hänellä ole lukutaitoa.

Lapset ja isä huomaavat pian, etteivät tienneet äidistä läheskään kaikkea. Äidin katoaminen saa jokaisen havahtumaan siihen, miten häneen on suhtauduttu itsestäänselvyytenä. Lukiessa tuntuu pahalta, miten huonosti perheenjäsenet kohtelevat äitiään. Perheen muistikuvissa hän on aina keittiössä tai puutarhassa työn touhussa, mutta kukaan ei tiedä, pitikö äiti ruuan laittamisesta, mistä hän haaveili ja olisiko hän tarvinnut joskus apua. Millainen ihminen löytyy äitiroolin kätköistä? Voiko jälkikasvu ylipäänsä tuntea vanhempansa koskaan täydellisesti? Entä saavatko lapset valita elämässään toisin vai kuuluuko heidän seurata vanhempiensa ja sukujensa valitsemia teitä? 

Kyung-sook Shinin Pidä huolta äidistä on ensimmäinen suomennettu eteläkorealainen romaani ja samalla itselleni ensimmäinen kosketus eteläkorealaiseen kirjallisuuteen. Kiinnitin teokseen huomiota positiivisten arvioiden myötä viime vuoden aikana, ja lainasin teoksen Kurjen siivillä -lukuhaasteen innoittamana. Täytyy myöntää heti, että alkuun pääseminen oli hieman hankalaa, koska omalaatuinen kertojaratkaisu, sinämuotoinen kertoja, vieroksutti. Lukijan puhuttelu tuntui kummalliselta. Kertojatyyppi kuitenkin vaihtelee pitkin tarinaa; teos on jaettu neljään eri lukuun ja epilogiin. Lopulta alun hämmentävä kertojaratkaisu selviää.

Tarina imaisee kertojaratkaisusta huolimatta voimakkaasti mukaansa, ja on kiinnostavaa lukea myös itselle vieraasta kulttuurista. Pidä huolta äidistä herättää monenlaisia tunteita; päällimmäisenä väreilee kuitenkin suru. Teoksen loppu jättää riipaisevan kuvan lukijan verkkokalvolle. Se ei ole haihtunut vieläkään, vaikka teoksen lukemisesta on kulunut jo useampi viikko. 

Kyung-sook Shinin teos sopii erityisen hyvin luettavaksi kaikille nyt, kun äitienpäivä lähestyy. Pidä huolta äidistäsi, kuuntele ja halaa häntä. Kerro, että rakastat. 


Teoksesta ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi ArjaLukuneuvojaSaraLeena ja Tuijata. Osallistun Kyung-sook Shinin romaanilla Kurjen siivellä -lukuhaasteeseen. 

Kommentit

  1. Luin tämän viime vuonna ja tykkäsin. Itseasiassa tykkäsin erityisesti tuosta sinämuotoisesta kerronnasta. Siihen törmäisi mielellään enemmänkin. Mutta ymmärrän kyllä, jos se vieroksutti: itsellänikin meni muutama sivu päästä kartalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että kirja oli mieluinen. Sitten, kun sai tietää, miksi lukijaa puhutellaan, sen käytön kyllä ymmärsi, mutta silti vieroksun sinämuotoista kertojaa. Kaunis ja koskettava teos joka tapauksessa. :-)

      Poista
  2. Ihana kirja. Tunteista tehty kirja.

    VastaaPoista
  3. Tämä oli kyllä mielenkiintoinen lukukokemus. Tästä postauksestasi muistin taas, että aasialaista kirjallisuutta pitäisi lukea enemmän! :)

    Aivan ihana kuva jälleen, mutta niinhän sinulla on aina! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi vinkkasit siitä, että lopuksi kertojaratkaisu selviää ja että kannattaa jatkaa. :-) Hieman nimittäin aluksi epäröin, onko teos sittenkään mieluinen. Kurjen siivillä -haaste on mainio: tulee tutustuttua nyt aasialaiseen kirjallisuuteen paremmin.

      Kiitos kuvakehuista, ihana Sara! <3

      Poista

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti on ilo!