torstai 5. tammikuuta 2017

Lukuvuoden 2016 koonti


Viime vuosi oli luettujen kirjojen määrän suhteen tavanomaista pienempi, sillä luin yhteensä 46 teosta. Näistä kuusi on runokirjoja, joista nuorille suunnatusta Runo vieköön! -kirjasta en kirjoittanut blogiin ja ystäväni Pekka Kytömäen uusimmasta Valo pilkkoo pimeää aion kirjoittaa vielä myöhemmin.  Lisäksi jätin bloggaamatta Hanna Weseliuksen esikoisteoksesta Alma! (Wsoy 2016). Vaikka Alma! herättikin paljon ajatuksia ja kielessä oli kiivasta voimaa, en pitänyt sirpaleisuudesta ja teos jäi niin etäiseksi, etten saanut kirjoitettua blogiin mitään erikoista. Voi olla, että tuntemuksiin vaikutti osaltaan loppuvuoden lukuväsymys ja jätin tavallista enemmän kirjoja kesken. Vaikka Pirkko Saision Mies, ja hänen asiansa oli huikea vuoden viimeinen lukukokemus, vuoden 2017 lukemiset ovat alkaneet vielä vaisusti. Kesken on tällä hetkellä kolme kirjaa, mutta mikään niistä ei oikein ole tempaissut mukaansa. Vaan eiköhän se tästä taas, kunhan kevät alkaa kajastaa näköpiirissä ja alkaa saada uutta energiaa. 

Tässä sattumanvaraisessa järjestyksessä vuonna 2016 lukemiani kirjoja, jotka ovat jääneet erilaisista syistä mieleeni:

Vuoden koukuttavin sarja (ja edelleen ainoita dekkareita, joista pidän):
Jari Järvelän Metro-trilogian kaksi viimeistä osaa: Tyttö ja rotta ja Tyttö ja seinä

Vuoden tunnemyräkkä
Tommi Kinnunen Lopotti

Vuoden urakka, saavutus ja riemu
Volter Kilpi Alastalon salissa

Vuoden inspiroivin ja onnistunein kesäkirjavalinta
Cheryl Strayed Villi vaellus

Vuoden esikoinen
Minna Rytisalo Lempi

Vuoden löydöt, joilta haluan lukea lisää
Nils-Aslak Valkeapää Kevään yöt niin valoisat 

Vuoden ahdistavin lukukokemus
Asko Sahlberg Irinan kuolemat

Vuoden sydämeenmenevin kieli

Vuoden mieleenpainuvimpia ovat myös
Emma Puikkonen Eurooppalaiset unet
Pirkko Saisio Mies, ja hänen asiansa
Jeanette Walls Lasilinna
Terhi Rannela Frau

Viime vuonna lukuhaasteeni heittivät häränpyllyä, joten tänä vuonna ajattelinkin jättää osallistumiset minimiin. Tammikuun lopussa otan osaa perinteiseen klassikkohaasteeseen. Viimekertaiseen jäikin osallistumatta, koska Alastalon salissa vaati minulta enemmän kuin luulin. Tällä kertaa ajattelin maltillisempaa kirjaa ja paikata sivistysaukkoja Teuvo Pakkalan tuotannosta. Osallistun myös novellihaasteeseen. Lisäksi minusta tuntuu, että taidan nyt jättää uutuuskirjoja vähemmälle ja lukea enemmän vanhempaa kirjallisuutta, oman hyllyn lukemattomia ja poimia kirjavinkkejä Suomen juhlavuoden kunniaksi Ylen 101 kirjan listalta. Pidin siitä, että olin asettanut itselleni yhden isomman kirjatavoitteen viime vuonna, joten luulenpa, että luen tänäkin vuonna jonkin järkäleen. 

Sitten vain uusia lukutuulia kohti!

10 kommenttia:

  1. Hienot, oivaltavat kategoriat sinulla ♥

    Olen niin samaa mieltä Alastalon salista, Lempistä ja Engelistä. Saision, Puikkosen ja Rannelan kirjat jäivät ne kaikki minunkin mieleeni, vaikkeivat sitten lopulta ihan suosikeikseni päätyneetkään. 2016 oli huikea kirjavuosi.

    Toivotaan, että tämä nyt alkanut vuosi tuo mukanaan paljon loistavaa lukemista. Ainakin monenlaisia kiehtovia kirjatapahtumia on luvassa.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai että, hyvä me: Alastalo päihitetty! :-)

      2016 oli huikea kirjavuosi ja hyvää suomalaista kirjallisuutta ilmeistyi paljon. Varmasti myös juhlavuodesta on tulossa kirjallisuuden osalta mahtava. Ja hei, mehän varmasti molemmat odotetaan innolla Haahtelan uutukaista! ;-) <3

      Poista
  2. Olen samaa mieltä tuosta Jari Järvelän Metro-trilogiasta, eli olivat ehdottomasti vuoden sarja, vaikka Tyttö ja pommi oli mielestäni sarjan paras osa jo toissavuonna.

    Minulle kolahti tuo Alma! aivan satasella. Se oli joululahjakirja ja meni luihin ja ytimiin. Eurooppalaiset unet ja Mies ja hänen asiansa odottavat tuossa jo - joulupukki toi. Alice Munroa kuitenkin luen nyt tähän väliin.

    Toivottavasti lukeminen alkaa taas maistua, ainakin melkoinen kirjojen juhlavuosi on tulossa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenkin käynyt hieman kurkkimassa arviotasi Almasta, ja se kyllä aivan varmasti olikin juuri sinun kirjasi. :-) Olisin halunnut pitää enemmän, vaan minkäs teet. Sinulla on jonossa niin mainioita kirjoja odottelemassa! Joulupukki on tehnyt hyviä lahjavalintoja. :-)

      Eiköhän se tästä taas, vaikka vielä ollut kankeaa lukemista. Tänään kuitenkin pääsin viimein rauhassa kirjastoon ja kahmin kaikkea sellaista, joka varmasti taas saa lukemisen rullaamaan. Uskon, että meidän lukupiirikirja on sellainen. :-)

      Poista
  3. Wow, onnittelut Alastalo-kirjan luvusta! Villi vaellus on alkanut kiinnostaa myös minua, se sopisi Helmet-haasteessa mukavasti "liikutaan luonnossa" kohtaan. Oikein hyvää alkanutta lukuvuotta sinulle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marika! Se olikin kyllä varsinainen urakka, sillä teoksen parissa vierähti kolme kuukautta, joskin luin välissä muita kirjoja. Suosittelen lämpimästi Villi vaellus -kirjaa. Hieno kirja, joka ainakin itsessäni herätti innostusta lähteä vaeltamaan.

      Poista
  4. Tuo Vuoden tunnemyräkkä on ihan mahtava nimi. Heti aloin miettiä, että mitäköhän siihen itse laittaisin. Luultavasti Sinikka Vuolan Replikan. :D

    Hyvää uutta alkanutta lukuvuotta. Tuota 101 listaa on mukava tutkia ja paljon on ylellä muutakin kiinnostavaa. Tänään esim. löysin ylen sivuilta tiedon, että on myös lukupiirejä netissä. Ensimmäinen on 19. tammikuuta. En kyllä tiedä, mikä kirja on kyseessä vai onko niin, että kirja vasta valitaan tuolloin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Replika on minulla lukematta, mutta olen silmäillyt innostunutta arviotasi ja teos on kyllä tuolla takaraivossa painettuna mieleen. :-)

      Kiitos, ja samoin sinulle Omppu! Mahtavaa, että Ylellä on runsaasti erilaisia kirjallisuusjuttuja tulossa pitkin vuotta. Nuo lukupiiritkin kuulostavat kiinnostavilta.

      Poista
  5. Voimia uuteen vuoteen, Kaisa! Kyllä se lukukunto sieltä nousee kun on sen aika. Paljon samoja kirjoja meillä tosiaan on viime vuoden listoilla. Lopotti aiheutti minullekin tunnemyräkän, mutta liekö se jo laantunut, kun en sitä sitten ihan vuoden parhaimpiin nostanutkaan. Edelleenkin: onnittelut Alastalosta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti, loppuvuosi vie aina mehut ja nyt entistä enemmän, kun oli muuttohässäkkää, uusi työpaikka jne. Tänään sain viimein käydä kirjastossa ihan rauhassa haahuilemassa ja valitsin kaikkea sellaista, minkä luulisi herättävän taas lukuilon. Uskoisin, että meidän lukupiirikirja on sellainen! :-)

      Hihi, kiitos! <3

      Poista

Jokainen kommentti on ilo!