sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Chigozie Obioma: Kalamiehet

Kalamiehet (The Fishermen), Chigozie Obioma. Atena 2016.
suom. Heli Naski. 329 s. + jälkisanat.
"Tahdon teidän olevan unelmien kalastajia, jotka eivät luovuta ennen kuin saavat kaikkein suurimman saaliin. Tahdon teidän olevan täystuhoajia, uhkaavia ja lyömättömiä kalastajia." Nämä sanat isä sanoo neljälle vanhimmalle pojalleen: Ikennalle, Bojalle, Obemballe ja Benjaminille. Isä asuu työnsä vuoksi toisella paikkakunnalla ja on kotiin tultuaan saanut kuulla poikiensa kalastaneen kielletyllä joella. Tätä on jatkunut useiden viikkojen ajan äidin huomaamatta. Kurituksen sijaan isä laittaakin poikansa toistamaan kanssaan juhlallisen valan: "Me olemme lyömättömiä", "Me olemme uhkaavia", "Me olemme täystuhoja", "Me emme koskaan epäonnistu." Ulkopuolisen silmin näyttää, kuin rauha oli palannut nigerialaisen perheen kodin ylle.

Veljekset eivät kuitenkaan ole paljastaneet kaikkea: synkkä salaisuus painaa mieltä. Viimeiseksi jäänellä kalastusretkellään veljekset ovat tavanneet joella kylähulluna pidetyn Abulun, joka langettaa ikävän ennustuksen vanhimman veljen, Ikennan, ylle. Pelko nakertaa Ikennan sisuksia yhä enemmän ja enemmän. Hän muuttuu ilkeäksi ja veljesten välit alkavat murentua ryminällä.

Chigozie Obioman esikoisromaani Kalamiehet (Atena 2016) olisi varmasti saanut minulta täydet pisteet blogistanian Globaliassa, jos olisin lukenut teoksen aiemmin. Kalamiehet onnistui viimein olemaan kirja, joka nitisti pitkään vaivanneen lukujumin. Piinaava tarina vei mennessään eikä jättänyt rauhaan. Obioman kerronta on kuin lumous, josta ei haluaisi irtautua. Takaraivossa kolkutti ahdistus alati kasvavasta kuilusta veljesten välillä ja toinen toistaan traagisemmista tapahtumista, jotka eivät lakkaa kuohumasta vaikka kuinka jyskyttäisi stop-nappia. Hikoilutti ja kylmäsi samaan aikaan. Kalamiehiä lukiessa ei voi olla jossittelematta. Entä jos veljekset olisivat kuunnelleet Ikennan estelyjä ja lopettaneet kalastamisen kielletyllä joella? Entä jos Abulu ei olisi ollut joella? Entä jos joku olisi nähnyt veljekset joella paljon aiemmin ja kertonut heidän äidilleen? Entä jos veljekset eivät olisi uskoneet ennustusta? Entä jos isä olisi tullut kotiin aiemmin? Entä jos. 

Pulppuavan traagisuuden takia kansien välissä voisi luulla olevan vain niukasti tilaa hengittää. Heli Naskin suomennos on kuitenkin ilmavaa, selkeää ja kaunistakin luettavaa. Obioma kuljettaa onnistuneesti tarinassa mielenkiintoisia vertauskuvia, perinteitä ja uskomuksia. Kirjailijalla on persoonallinen tapa aloittaa luvut lyhyellä vertauskuvallisella virkkeellä, kuten Boja oli sieni, äiti oli haukankasvattaja, heinäsirkat olivat enteitä. Kertojana toimiva nuori Benjamin alkaa purkaa vertauskuvaa auki ja yrittää niiden kautta ymmärtää perheensä tapahtumia. 

Itse luin Obioman romaania pääosin veljestarinana, mutta Kalamiehet kertoo myös Nigeriasta ja sen poliittisesta historiasta. Kalamiehet on monipuolinen ja aivan järisyttävän hieno teos, joka varmasti säilyy mielessä pitkään. Se on niitä kirjoja, joiden lukemisen jälkeen on sanaton. Lukekaa tämä etenkin, jos pidätte Chimamanda Ngozi Adichien teoksista. 


Obioman esikoisromaanin ovat lukeneet myös esim. OmppuKatriKaisa VLauraElegia ja Kirsi

8 kommenttia:

  1. Tämä oli todellakin yksi vuoden parhaita. Monitasoinen ja kekseliäs, omanlaisensa. Toivottavasti kuulemme Obiomasta lisää jatkossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa minäkin toivon; mielelläni lukisin häneltä lisää. Vahva esikoinen!

      Poista
  2. Kuulostaa aivan täydelliseltä kirjalta. Hyvä, kun lukujumi helpotti! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tätä jumin helpotusta jo odotettukin. :-D Vaikka se aina iskee samoihin aikoihin vuodesta, tuntui tällä kertaa todella vaikealta löytää tarpeeksi vetävä kirja ja moni jäikin kesken. Nyt rullaa taas mukavasti. :-)

      Poista
  3. Kyllä, tämä on yhä mielessä vaikka lukemisesta on aikaa. Hieno, vaikuttava teos! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla olisi muuten saattanut mennä tämä helmi ohitse, ellei huomio olisi kiinnittynyt Kalamiehien arvioihin blogeissa. Huh, miten hieno kirja!

      Poista
  4. Onpa hienoa kuulla, että pidit tästä! <3 Tämä oli minullekin unohtumaton ja koskettava lukuelämys. Pidin paljon Obioman vertauskuvista - ne olivat uniikkeja ja kuvaavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukemisen jälkeen olo oli ihan häkeltynyt ja todella vaikuttunut. Kalamiehet tuli lainattua juuri täydelliseen hetkeen; kiitos Obioman kirjan lukeminen maistuu taas. :-)

      Poista

Jokainen kommentti on ilo!