Asko Sahlberg: Amandan maailmat

Amandan maailmat, Asko Sahlberg. Like 2017. 137 s.

Ongelma oli siinä, että sanoihin kiinnitettiin aina liikaa huomiota - sanoilla ei ollut käsiä eikä jalkoja eivätkä ne siten kyenneet lyömään tai potkimaan toisia. Ihmiset taas olivat huomaamattaan kaiken aikaa katkeria, alati tyytymättömiä. He luulivat katkeruuttaan ja tyytymättömyyttään mielipiteiksi ja jokaisella täytyi olla mielipiteitä, jollei halunnut vaikuttaa vähä-älyiseltä. Siksi ihmiset oksensivat katkeria sanoja ymmärtämättä, että he mölähdellessään kuin apinat vain kuluttivat omia suupieliään.

Amanda on 85-vuotias vanhus, joka asuu yksin vaatimattomassa talossaan. Naapurissa asuu ainoastaan leskeksi jäänyt, yksinäinen Jansson. Amanda on tyytyväinen elämäänsä ja rauhalliseen asuinympäristöönsä. Seesteisyys alkaa kuitenkin säröillä, kun kaupungin kaduilla alkaa kulkea pakolaisia. Kaupunkilaiset nousevat varpailleen, ja maahanmuuttajat yrittävät mukautua joukkoon parhaansa mukaan mutta eivät onnistu siinä; trapetsinuora keikkuu liikaa väsyneiden jalkojen alla. Levottomuus ja väkivalta alkavat hiljalleen ottaa vallan. Lisäksi ihmiset katsovat kyräillen, kun Amanda avaa kotinsa ovet laihalle pakolaispojalle. Varjot Amandan kodin ympärillä syvenevät.

Amandan maailmat  (Like 2017) on purevan ajankohtainen teos. Kuten Sahlbergin teoksissa yleensä, maailma on kolkko, torjuva ja hyisevä paikka, jossa varjot syövät valon ja hyväuskoisen. Yhteiskunta valuu kohti tuhoaan eikä kukaan yritä sitä estää. Silti Amandan maailmat ei tunnu niin raskaalta kuin esimerkiksi Irinan kuolemat(Like 2015), jonka lukeminen imi voimia. Ehkä syynä on teoksen päähenkilö, Amanda, jonka auttavaisuus ja tyytyväisyys keventävät muuten synkkää tarinaa. Noin muuten olisin kaivannut henkilöihin jotain lisää: kulmaa ja syvyyttä.

Amandan maailmat on kolmas romaani, jonka olen lukenut Sahlbergilta. Pidän suunnattoman paljon kirjailijan vavahduttavasta kielestä, jossa on sellaista särmää ja terävyyttä, jota ei ole kellään muulla. Sahlbergin kieli karhii ihoa ruvelle, vavahduttaa viisaudellaan ja vakuuttaa tiiviydellään. Täytyy myöntää, että vielä kahden Sahlbergin romaanin luettuani pähkäilin, mitä mieltä kirjailijan tuotannosta lopulta olen. Toisaalta niiden kurkkua kuristavat tunnelmat tuntuivat liian tukahduttavilta, toisaalta olin Sahlbergin taitavan kerronnan koukussa ja suorastaan mykistynyt sen äärellä. Nyt huomaan, että Sahlberg on määrätietoisesti kipuamassa lempikirjailijoiden joukkiota kohti. On luettava siis lisää, jotta näen, pääseekö hän perille - enkä yhtään ihmettele, etteikö pääsisi.


Amandan maailmat on luettu myös seuraavissa blogeissa: Eniten minua kiinnostaa tieKulttuuri kukoistaaJärjellä ja tunteella ja Tuijata. Kulttuuripohdintoja. 

Kommentit

  1. Sahlbergin lause on vienyt minut mennessään. Tammilehto ja Herodes kuuluvat parhaiden viime vuosina lukemieni kotimaisten kirjojen joukkoon ja tunnistan niin tuon ristiriidan, josta puhut. Kurkkua ne kuristavat, mutta niitä ei voi olla rakastamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen iloinen, että minulla on vielä monta Sahlbergia lukematta. Pimeys-trilogia kiinnostaa erityisesti. Sahlbergin lukeminen vaatii kuitenkin ainakin minulla tietyn mielentilan. Luulen, että loka-marraskuu on aika otollista aikaa tarttua kys. trilogiaan.

      Poista
  2. Sahlberg on aivan omaa luokkaansa kirjailijana. Huh! Minullekaan Amandan maailmat ei ollut aivan täysosuma, mutta taattua laatua kyllä. Pimeys-trilogia on ihan ehdoton, se jäytää mieltä ja ihastuttaa kielellään. Ja Herodes ja Pilatus toki... Minulla on Tammilehto vielä odottamassa, aion siihen pian tarttua (ja onneksi on muitakin Sahlbergin teoksia vielä lukematta, vaikka ahkerasti hän tuntuu julkaisevankin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen niin iloinen, että lukupiirissämme valittiin Sahlbergia luettavaksi vuosi takaperin, sillä muuten minulla olisi varmasti vieläkin tutustumatta hänen teoksiinsa. Muistan, että hehkutit taannoin Pimeys-trilogiaa ja juuri sinulta se onkin erityisesti jäänyt mieleen. :-)

      Poista

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti on ilo!